Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48§:n muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

OKM052:00/2012 OKM/25/010/2012

Ammattikorkeakoululain 6§:n kriteerit toimiluvan myöntämiseen

Lakiesityksen mukaan on tarkoitus varmistaa, että toimiluvan saava ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että sillä on riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tehtäviensä asianmukaiseen hoitamiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Nämä kaikki perusedellytykset ovat asianmukaisia toimiluvan edellytyksenä. Tämän ohella on tärkeää ottaa huomioon kunkin ammattikorkeakoulun erityiset koulutustehtävät ja profiloituminen koko ammattikorkeakouluverkostossa. Näihin seikkoihin viitataan myös lakiesityksen aluevaikuttavuutta koskevissa teksteissä.

SAK korostaa sitä, että toimiluvan myöntämisessä tulee olla kyse perustellusta kokonaisharkinnasta. Mikäli ammattikorkeakoulu saisi vain määräaikaisen luvan, tulee se kyetä myös kokonaisharkintaan tukeutuen perustelemaan ja lisäksi osoittamaan, mitkä seikat nimenomaisesti ovat esteenä pysyvän toimiluvan saamiselle. Määräaikaisen toimiluvan saaneella ammattikorkeakoululla tulee olla mahdollisuus saada pysyvä toimilupa korkeakoulu-uudistuksen seuraavassa vaiheessa.

Toimilupaprosessia tulee tarkastella myös koko maan korkeakouluverkoston kannalta siten, että Suomessa on toimilupien myöntämisen jälkeen alueellisesti riittävän kattava sekä koulutustehtävien ja korkeakoulujen profiloitumisen kannalta riittävän monipuolinen ammattikorkeakouluverkosto.

Ammattikorkeakoululain 7§:n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen

SAK:n mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusohjelmapäätöksistä voidaan luopua ja siirtyä lakiesityksen mukaiseen käytäntöön, jossa koulutusvastuu määriteltäisiin ammattikorkeakoulututkintoina ja tutkintonimikkeinä sekä mahdollisuutena antaa myös ylempiä tutkintoja ja niihin liitettäviä nimikkeitä. Myös lakiesityksen määrittelemät koulutusvastuun poikkeukset ja täsmennykset ovat kannatettavia. Ylempien tutkintojen järjestämisen osalta voidaan ainakin toistaiseksi sitoa ne ministeriön koulutusohjelmapäätöksiin.SAK pitää tärkeänä kehittää avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutusta. Näin ollen SAK kannattaa 17§:n mukaista säännöstä avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestämisestä tai muutoin erillisinä opintoina.

Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoaminen

SAK:lla ei ole esityksestä huomautettavaa.

AMK-lain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika

Määräaikaisen luvan haltijalla tulee olla asianmukainen mahdollisuus kehittää toimintaansa siten, että pysyvä toimilupa voidaan myöntää. Lisäksi on otettava huomioon opiskelijoiden oikeusturva, erityisesti mahdollisuus suorittaa tutkinto loppuun ja mahdollisten sopeutustoimien edellyttämä aika. Asianmukainen voimassaoloaika voisi olla neljä vuotta.

Opetus-  ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen
Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakoulu-uudistukselle asetettuja tavoitteita?

SAK pitää esitettyä rahoitusmallia pääpiirteittäin oikeansuuntaisena ja korkeakoulu-uudistuksen tavoitteita tukevana. Mallissa on kuitenkin eräitä epäkohtia, joita tulisi vielä harkita.

Ovatko esitetyt koulutuksen ja tk-toiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaisia?

Esitys on kannatettava.

Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?

Suoritettujen tutkintojen painoarvo on varsin suuri ja on tärkeää huolehtia siitä, ettei siitä seuraa tutkintosuoritusten laadulle ongelmia. Vastaavasti olisi syytä lisätä aikuiskoulutuksen painoarvoa, joka nyt on jäänyt vaatimattomaksi.

Rahoitusmallin vakava yksittäinen puute on se, että 55 opintopistettä suorittaneiden määrä koskee myös aikuisopiskelijoita. Esitys ei vastaa aikuisopiskelun todellisuutta ja se ei mitenkään kannustaisi aikuisopintojen kehittämiseen. Olisi epäjohdonmukaista viedä kannuste aikuiskoulutuksen kehittämiseltä samaan aikaan kun tarve sen laajentamiseen sekä uusien aikuiskoulutusmuotojen kehittämiseen on ilmeinen tulevaisuudessa. Esityksessä mainittu ammattikorkeakoulujen kiinnostavuus työ- ja elinkeinoelämän suuntaan ei koske vain täydentävän rahoituksen hankkimista vaan myös kyvystä vastata työelämän joustaviin koulutustarpeisiin tutkintotavoitteisella aikuiskoulutuksella. Mikäli nuorten ja aikuisten koulutuksen erottaminen ei ole mahdollista, tulisi tämän indikaattorin painoarvoa selvästi laskea.

Mittaavatko tutkimus- ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen tk-toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?

SAK:lla ei ole huomautettavaa tk-rahoituksen indikaattoreihin sinänsä. Sen sijaan on syytä kiinnittää huomiota siihen, että eri ammattikorkeakouluilla on niiden koulutuksellisista profiileista johtuen jo lähtökohtaisesti erilaiset mahdollisuudet hyödyntää ja saada ulkopuolista rahoitusta esim. elinkeinoelämältä. Käytännössä ulkopuolisten rahoittajien intressit ohjaavat rahoituspäätöksiä, eikä ammattikorkeakoululla ole välttämättä suuria mahdollisuuksia vaikuttaa niihin. Näin ollen ulkopuolisen tk-rahoituksen osuus ei saisi ainakaan olla esitettyä 4% suurempi.

Muut mahdolliset kommentit

SAK pitää tärkeänä riittävän strategiarahoituksen turvaamista ammattikorkeakouluille. Edelleen tulisi harkita voisiko strategiarahoitus olla asianmukaisella painokertoimella määriteltynä rahoitusmallissa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry