Miksi sinun kannattaisi kiinnostua EU:sta ja eurovaaleista?

Kun uutisen otsikossa on kirjainpari EU, moni kääntää sivua tai pyyhkäisee puhelimen ruutua päästäkseen nopeasti seuraavaan uutiseen. Euroopan unionihan on niin vaikea ja tylsä.

Vaaliuurnillekaan eurovaalit eivät ole suomalaisia innostaneet samalla tavalla kuin kansalliset vaalit. Edellisissä eurovaaleissa vuonna 2019 äänestysaktiivisuus oli 40,8 prosenttia. Eduskuntavaaleissa aktiivisuus nousee yleensä 70:n paremmalle puolelle.

– EU:ta pidetään varmaan kaukaisena jo ihan fyysisen välimatkan vuoksi. Toisaalta emme välttämättä oikein vieläkään hahmota, miten paljon unioni vaikuttaa arkeemme. Media käsittelee EU:ta vain vähän – eikä aina ihan oikein, professori Johanna Kantola Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta pohtii.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd) väittää EU:n olevan kaikkea muuta kuin tylsää.
– Onko rahanpesun suitsiminen, aborttioikeuden puolustaminen tai Ukrainan tukeminen tylsää? Muun muassa tällaisista asioista EU päättää, hän sanoo.

Unionin sääntelyä voimme kiittää vaikkapa siitä, että kaupan hyllyllä myytävissä pesuaineissa on aiempaa vähemmän haitallisia kemikaaleja tai siitä, että Tallinnassa piipahtaessa ei tarvitse huolehtia puhelinoperaattorin kalliista roaming-maksuista.

EU:ssa ei ole hallitusta tai oppositiota

Entä se vaikeus? Unionin päätöksentekohan toimii eri tavalla kuin Suomessa, ja lainsäädäntöprosessikin on mutkikas.

Johanna Kantolan mukaan olennaista on ymmärtää, että Euroopan parlamentissa ei ole hallitus–oppositio jakoa. Jokaisen käsiteltävän asian kohdalla enemmistö neuvotellaan parlamentissa uusiksi. Asiasta ja parlamentin voimasuhteista riippuen enemmistö voi muodostua vaikkapa keskustan ja vasemmiston voimin tai keskustaoikeiston ja sosiaalidemokraattien voimin.

Uutta lakia säätäessä europarlamentilla ja jäsenmaiden hallitusten edustajista muodostuvalla neuvostolla on useimmiten yhtä paljon valtaa.

Päätöksenteko etenee niin, että komissio laatii lakiesityksen, jota sekä parlamentti että neuvosto käsittelevät ja muokkaavat tahoillaan. Tämän jälkeen komissio, neuvosto ja parlamentti neuvottelevat lakiehdotuksesta. Jos syntyy sopu, ehdotus voidaan hyväksyä.

Jokaisessa käänteessä on paljon neuvotteluja ja lobbausta.

– Tällaisessa järjestelmässä yksittäisellä europarlamentaarikolla voi olla paljonkin valtaa. Esimerkiksi monet entiset ministerit ovat kertoneet saaneensa europarlamentissa ehkä jopa enemmän aikaan kuin ministerinä. EU:ssa jako hallitukseen ja oppositioon ei sido käsiä kuten kotimaassa, Kantola selittää.

EU-sääntelyä on kaikkialla

Jokaisen suomalaisen kannattaisi olla kiinnostunut EU:sta ja eurovaaleista jo oman etunsa vuoksi. Iso osa Suomen lainsäädännöstä pohjaa nykyisin unionin direktiiveihin ja asetuksiin.

– Esimerkiksi työelämäkysymyksissä EU:lla on nyt paljon painoarvoa. EU esimerkiksi määrittää minimin työsuojelulle, työntekijöiden kuuntelulle muutostilanteissa sekä maksimin työajoille. Jos meille tulisi hallitus, joka haluaisi pidentää työaikoja merkittävästi, olisi EU-säätely perälauta, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sanoo.

EU:n merkitys korostuu etenkin työelämän uudenlaisissa ilmiöissä, joita varten Suomessa ei ole omaa lainsäädäntöä. Esimerkkinä Ristelä mainitsee tuoreen alustatalousdirektiivin, jonka mukaan työntekijän asemassa olevan pitää saada työntekijän oikeudet.

Kumpula-Natri puolestaan tähdentää, että isoissa kansalliset rajat ylittävissä asioissa EU:kin on iso. Kun kyse on vaikkapa turvallisuudesta tai ilmastonmuutoksen torjunnasta, EU:lla on enemmän muskeleita kuin yksittäisellä jäsenmaalla.

Pääseekö oikeisto niskan päälle?

Tulevia kesäkuun eurovaaleja Miapetra Kumpula-Natri luonnehtii historiallisen poliittisiksi.

Mielipidemittaukset ovat povanneet laitaoikeistolaisille merkittävää vaalivoittoa.

– Suomi on nyt sellaisessa tilanteessa, että näemme hyvin konkreettisesti, mitä tarkoittaa oikeistoenemmistö. Äänestäjä voi miettiä, haluaako samaa myös EU:n tasolle, Kumpula-Natri konkretisoi.

Samoilla linjoilla on SAK:n Pekka Ristelä. Hänen mukaansa suurin syy lähteä nyt äänestämään on Suomen tilanne.

– Meillä hallitus heikentää työelämää kovaa vauhtia. On tärkeää saada europarlamenttiin meppejä, jotka ymmärtävät työntekijöitä, Ristelä sanoo.

Europarlamentin tekemä politiikka heijastelee sitä, millaisia erilaisia enemmistöjä parlamentin poliittiset ryhmät voivat keskenään muodostaa.

Kantolan mukaan yksi tulevan parlamentin enemmistöistä pohjaa todennäköisesti vanhaan tuttuun porukkaan: keskustaoikeistolaiseen EPP:hen, sosiaalidemokraatteihin, liberaaleihin ja vihreisiin.

Jos laitaoikeisto saa povatun vaalivoiton, vaarassa on keskustavasemmistolainen enemmistö, joka on professorin mukaan ollut olennainen esimerkiksi ympäristö- ja tasa-arvokysymyksissä. Toisaalta myös täysin oikeistolainen enemmistö voisi olla mahdollinen.

– Ensimmäistä kertaa näyttää siltä, että voi käydä niin, että enemmistöä ei pysty muodostamaan ilman EPP:tä. Jos näin kävisi, EPP:n valta kasvaisi hyvin paljon, Kantola sanoo.

Suomen puolueista kokoomus ja kristillisdemokraatit kuuluvat EPP:hen.

Yhdelläkin mepillä on väliä

Tulevaan parlamenttiin valitaan 720 parlamentaarikkoa, joista 15 Suomesta.

Provosoivasti voisi kysyä, mitä merkitystä on 15 edustajalla.

Miapetra Kumpula-Natrin mukaan yhdelläkin mepillä on väliä. Konkreettisimmillaan valta on äänestyksissä, joissa yksi tai muutama ääni ratkaisee. Tiukat äänestykset eivät ole europarlamentissa mitenkään tavattomia.

– Taitava meppi voi saada paljonkin aikaan keskittymällä muutamiin tärkeinä pitämiinsä aiheisiin. Kaikkien alojen asiantuntija täällä ei voi olla. Tiedolla, verkostoitumalla ja viisaasti neuvottelemalla voi saada lainsäädännössä tärkeitä muutoksia läpi, Kumpula-Natri sanoo.

Itse hän kertoo vaikuttaneensa esimerkiksi tekoälydirektiiviin siten, että vastaisuudessa työntekijöitä pitää informoida ja kuulla, kun työnantaja ottaa käyttöön korkeaa teknologiaa.

Käytännössä kyse voi olla vaikkapa uudenlaisesta tavasta seurata ja valvoa työntekijöitä tekoälyn avulla.
Erityisen painavaa valtaa käyttävät ne parlamentaarikot, jotka nimetään oman poliittisen ryhmänsä neuvottelijoiksi. Nämä niin sanotut raportöörit neuvottelevat lakiesityksen muutoksista muiden ryhmien edustajien kanssa.

– Aina kannattaa vaaleissa äänestää, mutta erityisesti nyt, Miapetra Kumpula-Natri summaa.

Europarlamentin poliittiset ryhmät ja suomalaiset puolueet

• Euroopan kansanpuolue EPP – kokoomus, kd
• Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D – sdp 
• Renew Europe Group – keskusta ja rkp
• Vihreät/Euroopan vapaa allianssi – vihreät
• Euroopan konservatiivit ja reformistit ECR – perussuomalaiset
• Identiteetti ja demokratia ID – perussuomalaisten vanha ryhmä
• Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä – GUE/NGL  – vasemmistoliitto

EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024 ja ennakkoäänestys  29.5–4.6. 2024. SAK:n tavoitteet seuraavalle EU-vaalikaudelle löydät täältä.

Anu Vallinkoski