Kuva: Simon Skafar / iStock.
Yli 55-vuotiaiden työllistyminen tarvitsee poliittista tukea ja asennemuutosta
Työelämässä pitäisi huomioida työuran loppupäässä olevat paremmin ja tukea heidän jaksamistaan sekä uudelleentyöllistymistä. SAK osallistui tänään perjantaina työministeri Arto Satosen pyöreän pöydän keskusteluun yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi.
SAK on pitänyt aiheitta jo pitkään esillä ja tuonut sekä tietoa että ehdotuksia, millaisilla toimilla työuran loppupäässä olevien työllisyysaste saataisiin nousuun.
Perjantaina pyöreän pöydän keskustelussa puhuttiin erityisesti ikäsyrjinnästä, ikääntyvien työllisyystilanteesta sekä työkyvyn haasteista.
SAK:n mielestä on hyvä, että aihe kiinnostaa hallitusta. Seuraavien askelien ottaminen vaatii konkreettisia toimia. Ikääntyvät työntekijät kohtaavat ikärasismia sekä työelämässä sekä työttömänä. Esimerkiksi Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaiden omat ajatukset mahdollisuudesta hankkia uutta työtä romahtavat verrattuna nuorempiin ikäryhmiin.
Hallitus pystyy omilla toimillaan vaikuttamaan tilanteeseen. Esimerkiksi ikääntyville työttömille tarjotaan jo nyt palveluja ja työtä vähemmän kuin nuoremmille. Tähän mennessä hallituksen toimien suunta on ollut väärä: hallitus on leikkaamassa sekä ikääntyvien työttömien toimeentuloa että työllistymispalveluita.
Työministeri Arto Satonen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen nimittivät Jari Lindströmin selvittämään yli 55-vuotiaiden työllistymistä. Selvityshenkilö Lindström esittelee lokakuuhun mennessä selvityksensä tulokset ikääntyvien työllisyyden edistämisestä työvoimapalveluiden keinoin.
On myytti, että ikääntyneet työntekijät eivät enää halua uutta työtä. SAK:n tutkimuksen mukaan työttömyyden pitkittyminen johtuu useimmiten terveyteen liittyvistä ongelmista, soveltuvan kokoaikatyön puutteesta ja ikärasismista työmarkkinoilla, ei työntekijöiden halusta jäädä pois työmarkkinoilta.
SAK:n ehdotukset ikääntyvien työntekijöiden tukemiseen
1. Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
SAK ehdottaa, että työurien pidentämiseksi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työhönsä tulee vahvistaa nykyisestä. Se auttaa työntekijää jaksamaan paremmin työssään eläkeikään saakka, mutta myös käyttämään koko potentiaalin ja auttamaan yritystä menestymään esimerkiksi yhdistämällä pitkän uran kautta tulleen tiedon uusien investointien hyödyntämiseen. SAK:n tuoreen tutkimukseen mukaan sellaiset yritykset, joissa myös työntekijät osallistuvat kehittämiseen, vanhemmatkin työntekijät haluavat ja pystyvät hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia työssään.
2. Ikäjohtamisen ja -ohjelmien käyttöönotto työpaikoilla
Jo nyt työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ottamaan työsuojelutyössä yksilöiden ikäsidonnaiset ominaisuudet huomioon. SAK:n kesäkuussa 2023 tekemän luottamushenkilökyselyn mukaan ikäohjelma puuttuu silti 67 prosentilta työntekijäalojen työpaikoista. Ikäohjelma mahdollistaisi työn psyykkisten ja fyysisten kuormitustekijöiden kartoittamisen ja ennaltaehkäiseminen, mikä auttaisi jaksamaan työelämässä pidempään.
3. Kansallinen työelämän kehittämisohjelma
Esimerkiksi Työ2030-ohjelma on työntekijöiden ja työnantajien edustajien yhteinen kehittämisohjelma, jolla ratkotaan työelämän tulevia haasteita. Ohjelman resurssit ja mahdollisuudet vaikuttaa on turvattava riittävällä rahoituksella.
4. Työelämäkokeilut
Yli 55-vuotiaiden työntekijöiden toive työajan lyhentämiseen pitäisi huomioida nykyistä useammin työpaikalla. On todennäköistä, että keventämällä työn fyysistä ja psyykkistä rasitusta työntekijä jaksaa paremmin eläkeikään saakka. SAK on ehdottanut jo aikaisemmin erityisesti pienipalkkaiset huomioivaa osa-aikarahaa. Osa-aikaraha tarkoittaa 60 vuotta täyttäneelle työntekijälle mahdollisuutta siirtyä kokoaikatyöstä 80 prosentin työajalle määräajaksi (1–12 kuukaudeksi). Tästä syntyvä tulonmenetys kompensoidaan 50-prosenttisesti osa-aikarahalla.