SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Kuva: Jaakko Lukumaa.
SAK:n Eloranta vappupuheessaan: Meistä ei tule Pohjoismaata leikkaamalla ja lannistamalla
Yritykset ovat saaneet maan hallitukselta kaiken haluamansa. Nyt on aika panostaa työntekijöiden osaamiseen vahvistamiseen ja heidän mahdollisuuksiinsa olla luovia ja kehittää omaa työtään. Jarkko Eloranta puhui tänä vuonna vappuna Kotkassa ja Kouvolassa.
Eloranta muistutti, että vuosi sitten vappupuheessaan toivoi voivansa luottaa pääministeri Orpon sanaan siitä, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomia, kun Suomen taloutta ja työllisyyttä kohennetaan.
– Tänään tiedämme, ettei pääministerin sanaan ole voinut luottaa. Monilta on vaadittu kohtuuttomia. Erityisen kohtuuttomia on vaadittu työttömiltä, sosiaaliturvan varassa sinnitteleviltä, työntekijöiltä ja viimeksi opiskelijoilta. Isopalkkaisilta ja omistajilta ei sentään ole vaadittu kohtuuttomia. Heille päinvastoin on annettu kohtuuttomia veronkevennyksiä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta moittii.
Maan hallitus on ilmoittanut toimillaan edistävänsä investointeja ja tuottavuuden kasvattamista. Eloranta muistutti puheessaan, ettei onnistunut investointi tarvitse vain pääomaa, vaan työntekijöiden kykyä innovoida ja hyödyntää sitä.
– Uusia osaajia tarvitaan niin ulkomailta kuin kotimaasta. Ja hallitus vaikeuttaa molempia osaamispääoman kasvattamisen väyliä. Kiristetään ja vaikeutetaan. Sitä tämä hallitus osaa tehdä. Kannustaminen, edistäminen ja kehittäminen tuntuu olevan tuntematonta Orpon-Purran hallitukselle. Ankeuttamisesta ei innovaatioita synny, lannistamalla ei maailmaa valloiteta.
Eloranta heittää pallon yrityksille, jotka ovat saaneet lähes kaiken ikinä toivomansa hallitukselta. Nyt olisi aika osoittaa, miten kaikki kovat puheet muuttuvat myös teoiksi, työllisyydeksi ja hyvinvoinniksi.
– Kun kerran on niin, että valtiovalta ei osaamisesta tunnu välittävän, niin soisi työnantajien pistävän pökköä pesään asiassa. Suomi näyttää kuitenkin pudonneen kelkasta tässäkin asiassa. Työnantajien työpaikoilla tarjoama koulutus on Suomessa Pohjoismaiden vähäisintä. Sekin keskittyy liian harvoille työntekijöille.
Pohjoismaata ei Suomesta tule Elorannan mukaan heikentämällä työntekijöiden suojelua ja vaikutusmahdollisuuksia, vaan panostamalla osaamiseen, teknologiaan, yhteistoimintaan ja yhteiseen kehittämiseen.
Syksyn työehtosopimuskierroksella olisi hyvä näyttää mallia ja tuoda työehtosopimuksiin palkalliset vuosittaiset koulutuspäivät henkilöstölle.
– Tämä on Tanskan malli. Nyt siis olisi syytä toteuttaa edes yksi toimi, joka tosiasiassa vie meitä kohti pohjoismaisia työmarkkinoita. Hallituksen työmarkkinakompassi osoittaa Itä-Eurooppaan, työnantajien toivottavasti länteen.