Kuva: kuvaaja Gorodenkoff / iStock.
Teollisuuden tuottavuuskehitys on kompastunut digitalisaation käyttöönottoon
SAK:n tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa toimivissa teollisuusalan yrityksissä digitalisaatio ja robotisaatio eivät ole juurikaan lisääntyneet viidessä vuodessa, jos mukaan ei lasketa viestintävälineiden kehitystä. Se on iso ongelma työn tuottavuuden kannalta.
– Teknologian käytön vähentyminen voi olla yksi syy siihen, että Suomella on tuottavuusongelmia. Teollisuus on lähtenyt hieman etumatkalta muihin aloihin verrattuna, mutta jää nyt jälkeen. Hyvinvointivaltion rahoitus on riippuvaista teollisen työn kilpailukyvystä. Osaava työvoima on tuottavampaa, kun teknologiaa on käytössä, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila arvioi.
SAK:n tuore Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
Lähes puolet teollisuuden työntekijöistä kertoi työskentelevänsä tietokoneohjattujen koneiden tai laitteiden kanssa. Osuus oli suunnilleen sama viisi vuotta aiemmin. Myös tekoälyn käyttö on ainakin suorittavan työn tekijöiden arjessa vielä harvinaista. Vain neljä prosenttia teollisuustyöntekijöistä tunnisti tekoälyn merkityksen työssään.
– Huoli valtion taloudesta on sinänsä aiheellinen, mutta tilanteen korjaaminen kestävällä tavalla tapahtuu muilla keinoilla kuin leikkaamalla hyvinvointipalveluista ja sosiaaliturvasta. Ratkaisu on työn tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen. Siinä keskeistä on ihmisen ja teknologian yhteispeli, Juha Antila korostaa.
Digitalisuus ei lisäänny pelkillä hankinnoilla
Tutkimuksesta selvisi myös, että noin 136 000:lla SAK:laisten alojen työssäkäyvällä työntekijällä on digiosaaminen huonolla tasolla. Tämä on merkittävä tuottavuuden kasvun hidaste.
– Osaamisen päivittäminen olisi tärkeää, mutta sen sijaan monet työpaikat keskittyvät jatkuvaan tehostamiseen ja olemassa olevan kapasiteetin puristamiseen, Antila sanoo.
Digiosaaminen ei ole pelkästään koulutuskysymys. Jos työntekijä voi osallistua omaan työhönsä liittyvien hankintojen päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on viitteitä, että se parantaa digiosaamistuloksia.
– Johdon kannattaisi suhtautua avoimesti ja arvostaen työntekijöiden omaa työtä ja työpaikkaa koskeviin kehittämisehdotuksiin. Näin henkilöstöltä syntyy tuote- ja palveluparannuksia, muutoksiin liittyvät epävarmuudet ja pelot vähenevät sekä luottamus ja työn mielekkyys paranevat, Juha Antila toteaa.
Viime vuonna Työ2030-ohjelmassa tehdyn tutkimuksen mukaan sellaiset yritykset, joissa myös duunarit osallistuvat kehittämiseen, innovoivat ja kasvavat muita todennäköisemmin.
Työpaikan toimintatavoilla on vaikutusta ikääntyneiden työntekijöiden kykyyn ja haluun hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia työssään. Jos työnteon muutokset valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa ja uuden oppimiseen kannustetaan ja sille annetaan aikaa, työntekijöiden ikä ei ole tulppa tai ongelma.
– Pelkkä teknologian hankkiminen työpaikalle ei takaa tuottavuuden kasvua. Teknologian tuottavuushyödyt ovat usein riippuvaisia siitä, ovatko käyttäjät motivoituneita, osaavia ja valmiita hyödyntämään sitä tehokkaasti, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.