SAK:n Katariina Sahlberg: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallan laajentaminen parantaisi työelämässä syrjittyjen asemaa

Tällä hetkellä syrjinnän uhrin pitää hakea hyvitystä viimekädessä käräjäoikeudesta. Tuomioistuinkäsittely on kuitenkin pahimmillaan erittäin kallis ja hidas menettely, johon kaikilla ei ole mahdollisuutta ryhtyä resurssien puutteen vuoksi.

Katariina Sahlberg korostaa, että oikeussuojan saaminen ei saa olla vain harvojen etuoikeus.

– Ratkaisuna uhrien aseman parantamiseen olisi matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen kehittäminen syrjintätapauksissa. Yksi merkittävä keino olisi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallan laajentaminen työelämään. Lautakunnalle pitäisi säätää myös oikeus määrätä hyvitys syrjitylle.

Toinen konkreettinen keino uhrien aseman parantamiseen olisi Sahlbergin mukaan ammattiliittojen itsenäinen kanneoikeus työelämään, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.

Rasismi ei ole vain tietoista ja tahallista toimintaa, vaan se on myös tahattomia ennakkoluuloja. Yksi merkittävä rasismin muoto on rakenteellinen rasismi, joka näkyy muun muassa työpaikkojen syrjintään johtavissa käytännöissä.

– Tällaisia käytäntöjä voivat olla esimerkiksi ylimitoitetut kielitaitovaatimukset tai ulkonäköön ja nimeen perustuvat virheelliset stereotypiat. Vaikka yksilöillä on vastuu omasta toiminnastaan rasismin vastaisessa työssä, tarvitaan myös rakenteisiin vaikuttavia toimia, Sahlberg huomauttaa.

Suomi ei ole yhdenvertaisuuden mallimaa

Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämistä Suomessa käsiteltiin maanantaina pääministeri Petteri Orpon pyöreän pöydän keskustelussa, johon myös Katariina Sahlberg osallistui. Keskustelun taustalla olivat viime kesänä julkisuuteen tulleet hallituspuolueiden poliitikkojen rasistiset kirjoitukset, johon valtioneuvosto reagoi julkaisemalla tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Rasisminvastaisen työn edistämiseksi on äärimmäisen tärkeää, että mahdollisimman suuri joukko päättäjiä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita yhdessä sitoutuu konkreettisiin toimiin syrjimättömän yhteyskunnan edistämiseksi. Haluankin kiittää hallitusta tämän työn aloittamisesta, SAK:n lakimies Katariina Sahlberg sanoo.

Viime syksynä Euroopan unionin perusoikeusviraston julkaisi Tummaihoisena EU:ssa -raportin, jossa todettiin, että afrikkalaistaustaiset ihmiset olivat kokeneet viimeisen 12 kuukauden aikana eniten rasistista häirintää nimenomaan Suomessa. Vertailussa oli mukana 13 jäsenmaata.

– Suomi ei ole vielä lähimainkaan yhdenvertaisuuden mallimaa. Se on nähtävissä niin tilastoissa kuin myös yksittäisten ihmisten kokemuksissa. Harva Suomessa kieltää rasismin olemassaolon – mutta samalla harva itse myöntää olevansa rasisti, Sahlberg toteaa.

SAK:n Työelämän pelisäännöt -palvelu tarjoaa tietoa 26 kielellä

SAK on pyrkinyt helpottamaan syrjinnän uhrien tilannetta muun muassa Työelämän pelisäännöt -palvelun kautta. Palvelu tarjoaa tietoa työelämästä 26 eri kielellä. Sen kohderyhmänä ovat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten nuoret ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät.

Työelämän pelisäännöt -palvelun yhteydessä toimii SAK:n maksuton työsuhdeneuvonta, jota kautta voi pyytää apua ja neuvoja työelämän ongelmissa – kuten juuri syrjintätilanteissa.

– SAK:n näkökulman mukaan yksi syrjimättömän yhteiskunnan kulmakivistä on tosiasiallinen mahdollisuus saada apua. Tässäkin vahvan tehtävä on tukea heikkoa, Sahlberg sanoo.

Tällä viikolla vietetään rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa. Viikko kulminoituu YK:n rasisminvastaiseen päivään 21.3.