Työllisyyttä vahvistetaan osaamista kehittämällä
Aikuiskoulutustukea ja vuorotteluvapaajärjestelmää tulisi kehittää nykymallin pohjalta lakkauttamisen sijaan. Etuuksien poistaminen laskisi osaamistasoa, heikentäisi työllisyyttä ja vaikeuttaisi työssä jaksamista pitkällä aikavälillä.
Hallituksen esitys aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta on ollut erittäin lyhyellä lausuntokierroksella. SAK vastustaa hallituksen esittämiä heikennyksiä.
SAK on valmis kehittämään aikuiskoulutusetuuksia nykyisen mallin pohjalta ja on tehnyt näistä ehdotuksia. Työn ja opiskelun yhteensovittamista on mahdollista lisätä helpoiten nykylainsäädäntöä kehittämällä. Ehdotuksiin ei kuitenkaan ole reagoitu mitenkään valmistelevan ministerin tai virkakunnan puolelta.
Aikuiskoulutustuen lakkauttamisella haitallisia seurauksia
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on vastoin hallitusohjelman tavoitteita, sillä se laskee osaamistasoa ja heikentää työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Aikuiskoulutustuen lakkauttamista ei ole perusteltu hallitusohjelmassa mitenkään.
Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut osaamistason noston kustannustehokkaasti.
– Jos tuki lakkautetaan, alan vaihtaminen vaikeutuu ja tapahtuu jatkossa entistä enemmän työttömyyden tai kuntoutuksen kautta. Nämä molemmat väylät ovat paljon kalliimpia yhteiskunnalle ja raskaampia yksilölle, koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski muistuttaa.
SAK ja muut palkansaajakeskusjärjestöt ovat esittäneet tuen kehittämistä nykyisen mallin pohjalta. SAK haluaa, että aikuiskoulutustuki kannustaa aiempaa vahvemmin koulutustason nostoon ja oman alan pätevyysvaatimuksia vastaavan osaamisen kartuttamiseen. Tuen tulisi kohdistua nykyistä paremmin myös matalasti koulutetuille.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikeuttaa työvoimapulaa entisestään monilla aloilla. Erityisesti teknologinen kehitys ja vihreä siirtymä muuttavat työtehtäviä ja pakottavat yksilöitä myös alanvaihtoon. SAK näkeekin, että tukea tulisi kohdistaa osaamisen uudistamiseen etenkin muuttuvissa työtehtävissä ja työvoimapula-aloilla.
– Omaehtoinen osaamisen hankkiminen on kaikkien kannalta paras tapa vastata muutoksiin, ja tämän pitää olla mahdollista ilman edeltävää työttömyysjaksoa. Osaamispulaa ei ratkaista kouluttautumista vaikeuttamalla.
Myös työn ja opiskelun yhdistämiseen tulee kannustaa entistä vahvemmin, mikä edellyttää myös työnantajalta työaikajoustoja. On hyvä huomioida, että alanvaihto edellyttää monissa tapauksissa päätoimista opiskelua. Työntekijöille tulee turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua.
Vuorotteluvapaa tukee työssä jaksamista
Vuorotteluvapaajärjestelmän tarkoituksena on ollut lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla edistää työntekijän työssä jaksamista. Samalla monelle työttömälle on tarjoutunut mahdollisuus parantaa työllistymisedellytyksiään ja kartuttaa työkokemusta, kun vuorotteluvapaan sijaiseksi on palkattu työtön työnhakija.
Vuorotteluvapaan lakkauttamisella on negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Sama todetaan myös hallituksen esityksessä, jonka mukaan vuorottelusijaisuuden edellytykset täyttävien työttömien työnhakijoiden työmahdollisuudet voivat järjestelmän lakkauttamisen myötä vähentyä.
– Vuorotteluvapaan lakkauttaminen vie viimeisen mahdollisuuden hengähtää tai keventää työuraa ilman, että jättäytyy kokonaan pois työelämästä. Kyseessä on jälleen heikennys, joka kohdistuu sekä työttömiin että ikääntyneisiin, sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen painottaa.
SAK onkin esittänyt useaan otteeseen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämistä erityisesti ikääntyvien työssä jaksamiseksi. Lisäksi SAK on tehnyt aloitteen, että 60 vuotta täyttäneille työntekijöille tulisi tarjota mahdollisuus siirtyä kokoaikatyöstä 80 prosentin työajalle määräaikaisesti uuden osa-aikarahan turvin.