Vuodenvaihteen muutoksia 2024: Työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan isoja leikkauksia

Vuoden 2024 aikana Orpon-Purran hallitus tekee useita tuntuvia leikkauksia työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan. Osa leikkauksista tulee voimaan heti vuoden alussa. Hallitus on lisäksi muun muassa rajoittamassa työntekijöiden lakko-oikeutta.

Työttömyysturva
Muu sosiaaliturva
Työlainsäädäntö
Koulutus
Verotus

Työttömyysturva

Tammikuu: Työttömyysturvaan lisää omavastuupäiviä ja lomakorvausten jaksotus palautetaan

Työttömyysturvan omavastuupäivät nousevat vuoden 2024 alussa 5 päivästä 7 päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alkaessa päiviä, joiden aikana ei makseta työttömyysturvaa lainkaan.

Samalla palautetaan vuonna 2013 lakkautettu lomakorvausten jaksotus. Kokoaikaisen työsuhteen päättyessä pitämätön vuosiloma maksetaan työntekijälle lomakorvauksena. Sen jaksotus tarkoittaa, että työtön ei saa työttömyyskorvausta siltä ajalta, jolle korvaus jaksotetaan.

Lomakorvausten jaksotus monimutkaistaa työttömyysturvaa ja kohdistuu epäoikeudenmukaisesti niihin työntekijöihin, jotka eivät pysty pitämään vuosilomaa työsuhteensa aikana. Jaksotusaikana ei saa työttömyysturvaa, ja tämä aika on usein varsinaista lomaa pidempi.

Huhtikuu: Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat

Työttömyysturvan lapsikorotukset ja sovitellun työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistuvat 1.4.2024 alkaen. Heikennykset koskevat ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea.

Kuten monet muutkin Orpon-Purran hallituksen leikkaukset, lapsikorotuksen poisto heikentää erityisesti lapsiperheiden asemaa. Lapsiperheellisten työttömien toimeentulo heikkenee 150–285 eurolla kuukaudessa lapsikorotusten poistamisen vuoksi.

Työttömyysturvan 300 euron suojaosa on mahdollistanut sen, että myös pieniä keikkatöitä on kannattanut tehdä, koska niistä saadut tulot eivät ole heti leikanneet työttömyysturvaa. Hallituksen mukaan suojaosan poisto kannustaisi osa-aikatyöntekijöitä kokoaikaisiin töihin. Poisto ei kuitenkaan lisää kokoaikaisen työn tarjontaa, vaan voi johtaa työttömillä kokoaikaiseen työttömyyteen.

Elokuu: Vuorotteluvapaa lakkautetaan

Orpon-Purran hallitus on lakkauttamassa vuorotteluvapaan 1.8.2024 alkaen. Lakkauttamisen vaikutus valtion menoihin on pieni, mutta vuorotteluvapaa on ollut monelle työntekijälle tärkeä hengähdystauko ja auttanut jaksamaan työelämässä pidempään.

Vuorotteluvapaan sijaisuus on ollut monelle mahdollisuus päästä keräämään kokemusta sellaisista työtehtävistä, joihin ei olisi ollut muulla tavalla mahdollisuutta. Se on lisännyt myös sijaisten työllistymistä myöhemmin.

Syyskuu: Ansiopäivärahaan porrastukset, työssäoloehto pitenee ja ikääntyvien turva heikkenee

Ansiopäivärahan ja peruspäivärahan työssäoloehto pitenee 6 kuukaudesta 12 kuukauteen ja työssäoloehdon kertymä muuttuu tuloperusteiseksi 2.9.2024 alkaen. Orpon-Purran hallitus on valmistelemassa myös ansiopäivärahan porrastamista leikkaamalla sen tasoa työttömyyden keston perusteella. Lisäksi hallitus on poistamassa ikäsidonnaiset poikkeussäännöt ja työssäoloehdon kertymisen kokonaan palkkatuetusta työstä. Kaikki nämä heikennykset ovat tulossa voimaan syyskuussa. 

Työssäoloehdon muutokset heikentävät ansiopäivärahalle pääsyä ja osalla myös päivärahan tasoa. Ansiopäivärahan porrastamisen hallitus on toteuttamassa leikkaamalla päivärahaa 20 prosentilla noin 2 kuukauden työttömyyden jälkeen. Noin 8 kuukauden työttömyyden jälkeen leikkaus nousisi 25 prosenttiin. Kyseessä on valtava leikkaus ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien toimeentuloon.

Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopuminen tarkoittaa, että kunnilla ei enää ole velvollisuutta työllistää 57–60-vuotiaita työttömiä työnhakijoita. Lisäksi ikääntyneiden ansiopäivärahan määrä ei ole enää suojattu eli se voi myös laskea uuden työn palkan perusteella.

SAK vastustaa kaikkia hallituksen suunnittelemia työttömyysturvan leikkauksia. Leikkaukset ovat ennennäkemättömän rajuja ja kohdistuvat jo ennestään pienituloisiin.

Lue lisää:
Sosiaaliturvan heikennykset (SAK)
Hallitus esittää useita muutoksia työttömyysturvalakiin työllisyyden lisäämiseksi (sosiaali- ja terveysministeriö)

Elintarviketyöläisten työttömyyskassa sulautuu A-kassaan

Elintarviketyöläisten työttömyyskassa sulautuu Avoimeen työttömyyskassaan vuoden 2024 alussa. Avoin työttömyyskassa eli A-kassa on Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Tällä hetkellä A-kassaan kuuluu jo yli 228 000 jäsentä ja sulautumisen myötä jäsenmäärä kasvaa reilulla 17 000 jäsenellä.

Lisäksi Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa ETTK sulautuu vuodenvaihteessa Korkeasti koulutettujen työttömyyskassaan KOKOon.

Lue lisää:
Avoin työttömyyskassa vahvistaa asemaansa ensi vuoden alussa (A-kassa)

Muu sosiaaliturva

Tammikuu: Suurin osa Kelan maksamista etuuksista jäädytetään vuoteen 2027 saakka

Kelan maksamat etuudet pysyvät pääosin nykyisen suuruisina vuosina 2024–2027. Kansaneläkeindeksin jäädytys koskee seuraavia etuuksia:

• työmarkkinatuki, peruspäiväraha, korotusosa ja lapsikorotus
• ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusosa, lapsikorotus, korotusosa, liikkumisavustus ja vuorottelukorvaus
• aikuiskoulutustuen perusosa
• starttiraha
• sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan vähimmäismäärä
• vanhempainpäivärahojen vähimmäismäärä
• lasten kotihoidontuki
• yksityisen hoidon tuki ja hoitolisä
• osittainen hoitoraha ja joustava hoitoraha
• opintoraha, huoltajakorotus ja oppimateriaalilisä
• ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha 
• nuoren kuntoutusraha 
• kansainvälisen suojelun ja ihmiskaupan uhrien vastaanottoraha ja käyttöraha
• osa yleisestä asumistuesta
• osa eläkkeensaajien asumistuesta.

Indeksijäädytys ei koske esimerkiksi kansaneläkettä, takuueläkettä, perhe-eläkettä, vammaisetuuksia, toimeentulotuen perusosaa tai elatustukea.

Käytännössä etuuksien jäädyttäminen viideksi vuodeksi on leikkaus kaikkein köyhimmiltä. Kun etuus pysyy entisen suuruisena ja hinnat nousevat, etuutta saavan henkilön toimeentulo heikkenee.

Indeksijäädytyksen lisäksi Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismääriä (36,91 e/pv vuonna 2023) leikataan. Ne laskevat muusta kuntoutuksesta maksettavan vähimmäismäärän tasolle (31,99 e/pv).

Lue lisää:
Useiden Kelan etuuksien määrä jäädytetään vuoden 2023 tasoon lähivuosiksi (Kela)

Tammikuu: Lapsilisiin korotuksia ja lääkekatto nousee

Neljännestä tai sitä useammasta lapsesta maksettava lapsilisä nousee tammikuussa 10 eurolla kuukaudessa. Niin ikään yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa. Myöhemmin huhtikuussa alle 3-vuotiaan lapsen lapsilisää korotetaan 26 eurolla kuukaudessa.

Lääkekorvauksien vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto nousee 626,94 euroon vuonna 2024 (592,16 euroa vuonna 2023). Vuosiomavastuu on henkilön itse maksamien korvattujen lääkekustannusten vuosittainen yläraja. Kun omavastuu tulee täyteen, korvattavasta valmisteesta pitää maksaa vain 2,50 euron omavastuu ostoa kohden.

Lue lisää:
Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2024 (Kela)

Huhtikuu: Asumistukea leikataan

Asumistukea heikennetään 1.4.2024 alkaen useilla eri tavoilla:

• 300 euron ansiotulovähennys (suojaosa) poistetaan.
• Perusomavastuu korotetaan 42 prosentista 50 prosenttiin.
• Asumismenojen korvaustaso laskee 80 prosentista 70 prosenttiin hyväksyttyjen asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta.
• Kuntaryhmät 1 ja 2 yhtenäistetään, jolloin helsinkiläisten asumistuki heikkenee.

Samalla toimeentulotuesta maksettavien asumismenojen määrä tiukkenee.

Asumistukeen on tulossa myös muita heikennyksiä, joiden voimaantulo on päätösvaiheessa siirretty vuoden 2025 alkuun. Omistusasuntoihin ei sen jälkeen enää myönnetä asumistukea eikä asumisoikeusasuntojen korkomenoja huomioida tuen määrässä.

SAK pitää hallituksen asumistukeen esittämiä leikkauksia lyhytnäköisinä ja köyhyyttä lisäävinä. Erityisen pahasti leikkaukset iskevät pienipalkkaisiin työntekijöihin.

Lue lisää:
Asumistuen leikkaaminen on lyhytnäköistä ja vaikeuttaa työn vastaanottamista (SAK)
Toimeentulotuessa hyväksyttäviin asumismenoihin tulee lainmuutos – Yhä useampi asiakas ohjataan etsimään edullisempaa asuntoa (Kela)

Sosiaalivakuutusmaksut 2024

Suluissa vastaava maksu vuonna 2023.

Työeläkemaksu

Työntekijän osuus TyEL-maksusta:

• 17–52-vuotiaat työntekijät: 7,15 % (7,15 %)
• 53–62-vuotiaat työntekijät: 8,65 % (8,65 %)
• 63 vuotta täyttäneet työntekijät: 7,15 % (7,15 %)

Työnantajan keskimääräinen osuus TyEL-maksusta:

• 17,34 % (17,39 %) (koronavuonna 2020 alennettiin työnantajan maksua ja alennuksen kolmas takaisinmaksuerä on mukana luvussa)

Yrittäjien eläkemaksu:

• Alle 53-vuotiaat yrittäjät: 24,10 % (24,10 %)
• 53–62-vuotiaat yrittäjät: 25,60 % (25,60 %)
• 63 vuotta täyttäneet yrittäjät: 24,10 % (24,10 %)

Sairausvakuutusmaksu:

• Palkansaajan sairaanhoitomaksu: 0,51 % (0,60 %)
• Päivärahamaksu, jos palkka- ja yrittäjätulo vähintään 16 499 euroa/vuosi: 1,01 % (1,36 %)
• Eläkeläisen sairaanhoitomaksu: 1,48 % (1,57 %)
• Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,16 % (1,53 %)

Työttömyysvakuutusmaksu:

• Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu: 0,79 % (1,50 %)
• Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, jos palkkasumma enintään 2 337 000 euroa/vuosi: 0,27 % (0,52 %)
• Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2 337 000 euroa ylittävästä palkkasummasta: 1,09 % (2,06 %)
• Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu: 0,82 % (1,54 %)
• Työnantajan maksama työttömyysvakuutusmaksu osaomistajasta: 0,27 % (0,52 %)
• Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajamaksu: 0,43 % (0,75 %)

Lue lisää:
Työeläkemaksut (Eläketurvakeskus)
Sairausvakuutusmaksut (Valtioneuvosto)
Työttömyysvakuutusmaksut (Valtioneuvosto)

Lue lisää sosiaaliturvaan tulevista muutoksista:
Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2024 (Kela)

Työlainsäädäntö

Vuoden 2024 alussa työlainsäädäntöön ei ole tulossa muutoksia. Myöhemmin vuoden aikana Orpon-Purran hallitus on kuitenkin saattamassa voimaan useita lakimuutoksia, joilla työehtoja ja lakko-oikeutta heikennetään huomattavasti.

Työlainsäädännön osalta hallitus aikoo ensin rajoittaa lakko-oikeutta ja siten heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan ja etujaan. Sen jälkeen hallitus on toteuttamassa heitä koskevat työehtojen heikennykset.

Vuodelle 2024 suunnitellut lakko-oikeuden rajoitukset

• Oikeutta poliittisiin lakkoihin rajoitetaan.
• Oikeutta tukilakkoihin rajoitetaan.
• Lakkoon osallistuneelle työntekijälle 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi.
• Lakkosakkoja korotetaan roimasti.

Työtaisteluoikeus on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten takaama perus- ja ihmisoikeus, jonka rajoittamiselle on tiukat kriteerit. Lakko-oikeuden rajoituksille ei ole SAK:n mielestä aitoa tarvetta eikä siksi perusoikeuksien rajoituksilta edellytettäviä välttämättömiä syitä. Sen sijaan Orpon-Purran hallitus haluaa näillä toimilla rajoittaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa ja osoittaa mieltä.

Lue lisää:
Lakko-oikeuden rajoitukset (SAK)

Vuodelle 2024 ja sen jälkeisille vuosille suunniteltuja työehtojen heikennyksiä

• Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa.
• Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy”, painavaa syytä ei enää edellytetä.
• Työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin ilman luottamusmiestä.
• Vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi perusteltua syytä.
• Työriitojen ratkomista hankaloitetaan rajoittamalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia.
• Lomautuksen varoaikaa lyhennetään.
• Takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 henkilön yrityksiä.

SAK vastustaa kaikkia hallituksen suunnittelemia työehtojen heikennyksiä. Ne tuovat työpaikoille nykyisen sopimisen tilalle sanelun ja lisäävät työntekijöiden elämän epävarmuutta.

Lue lisää:
Työehtojen heikennykset (SAK)

Koulutus

Vuoden 2024 alussa koulutusta koskevaan lainsäädäntöön ei ole tulossa muutoksia. Orpon-Purran hallitus kuitenkin leikkaa vapaan sivistystyön rahoitusta ja valmistelee aikuiskoulutustuen lakkauttamista elokuussa 2024.

Tammikuu: Leikkauksia vapaan sivistystyön rahoitukseen

Vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan 13,7 miljoonalla vuonna 2024. Leikkaus kohdistuu ennen kaikkea kansalaisopintoihin ja opintokeskuksiin eli työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen.

Lue lisää:
Järjestöt: Hallituksen peräännyttävä vapaan sivistystyön leikkauksista (SAK)

Elokuu: Aikuiskoulutustuki lakkautetaan

Orpon-Purran hallitus on lakkauttamassa aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin 1.8.2024 alkaen. 

Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut työssäkäyville osaamisen parantamisen turvaamalla opiskelun aikaista toimeentuloa. Tukea on käyttänyt vuosittain yli 30 000 työntekijää.

SAK on yhdessä Akavan ja STTK:n kanssa vaatinut, että hallitus lopettaa aikuiskoulutustuen lakkauttamisen valmistelun ainakin siksi aikaa, kun sosiaali- ja terveysministeriön työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävä työryhmä työskentelee ja etsii keinoja aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Nykyaikataulu uhkaa johtaa katkoksiin työikäisten osaamisen kehittämisessä, vaikka suunnan tulisi olla päinvastainen.

Lue lisää:
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on räikeässä ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa (SAK)

Verotus

Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousussa

Manner-Suomen kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti nousee 7,46 %:iin (7,37 % vuonna 2024). Veroprosenttia nostaa 88 kuntaa ja laskee 42 kuntaa. Lisäksi monien kuntien tuloveroprosentti muuttuu uuden pyöristyssäännön vuoksi: kuntien tuloveroprosentit pyöristetään jatkossa lähimpään prosenttiyksikön kymmenykseen.

Lue lisää:
Kuntien veroprosentit 2024 (Kuntaliitto, pdf)

Kuntien yleinen kiinteistövero eriytetään rakennuksen ja maapohjan kiinteistöveroon

Vuoden 2024 alusta kiinteistöverotus muuttuu niin, että maapohjan verotusarvosta perittävä veroprosentti eriytetään yleisestä kiinteistöveroprosentista. Rakennuksilla ja maapohjalla on jatkossa oma yleinen kiinteistöveroprosentti.

Yleinen rakennuksen kiinteistöveroprosentti on vuonna 2024 kunnissa 0,93−2,00 %. Vaihteluväli on sama kuin vuonna 2023 yleisessä kiinteistöverotuksessa. Yleinen maapohjan veroprosentti on vuonna 2024 1,30–2,00 %. Maapohjan verotus siis kiristyy kunnissa, joissa veroprosentti on ollut alle uuden alarajan.

Lue lisää:
Kuntien veroprosentit 2024 (Kuntaliitto, pdf)

Luontoisetujen, kilometrikorvausten ja verovapaiden päivärahojen muutoksia vuonna 2024

Luontoisetuarvot

Ravintoedun kustannusten ylärajaa korotetaan 13,50 euroon (12,70 euroa vuonna 2023). Alaraja on 8,50 euroa. Etua voi edelleen käyttää myös ruoan kuljetuskustannuksiin.

Ikäryhmän A (vuosina 2022–2024 käyttöönotetut autot) autoedun perusarvoprosentit nousevat 0,1:llä vuonna 2024. Vapaassa autoedussa perusarvoon lisätään käyttövoimakustannukset, muun muassa polttoainekulut. Tästä kustannusten osuudesta vähennetään vuonna 2024 täyssähköautojen osalta 9 senttiä kilometriltä (8 snt/km vuonna 2023). Vapaan autoedun käyttökustannusten euromäärä alenee siis täyssähköautojen osalta. Vähäpäästöisten autojen osalta vähennettävä euromäärä pysyy samana.

Lue lisää:
Vuoden 2024 luontoisetuarvot on vahvistettu (Verohallinto)

Verovapaat matkakustannusten korvaukset

Verovapaan kotimaan kokopäivärahan määrä nousee 51 euroon (48 euroa vuonna 2023), osapäivärahan 24 euroon (22 euroa) ja ateriakorvauksen 12,75 euroon (12 euroa). Verovapaa kilometrikorvaus nousee 57 senttiin kilometriltä (53 senttiä).

Lue lisää:
Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2024 (Verohallinto)

Työmatkakulujen vähennys pienenee

Asunnon ja työpaikan välisten matkojen vähennys pienenee vuonna 2024, koska omavastuu nousee 750 eurosta 900 euroon ja tilapäiset korotukset jäävät pois. Matkakuluvähennyksen enimmäismäärä on 7 000 euroa (8 400 euroa vuonna 2023).

Jos henkilö on ollut osan vuotta työttömänä tai perhevapaalla, työmatkakulujen yleinen omavastuu pienenee 80 euroa jokaista täyttä etuuskuukautta kohti (70 euroa kuukautta kohti vuonna 2023). Omavastuu on aina kuitenkin vähintään 160 euroa.

Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön korotettu kotitalousvähennys jatkuu

Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä saa korotetun kotitalousvähennyksen myös vuonna 2024. Vähennyksen enimmäismäärä on niiden osalta 3 500 euroa.

Kotitalousvähennys laajenee vuonna 2024 kotona annettavaan fysioterapiaan ja toimintaterapiaan. Myös näistä palveluista saa korotetun kotitalousvähennyksen.

Öljylämmityksestä luopumiseen saa korotettua kotitalousvähennystä vuoteen 2027 saakka.

Muista kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä, esimerkiksi remontoinnista, vähennyksen enimmäismäärä on edelleen 2 250 euroa.

Väliaikainen sähkövähennys ei ole enää voimassa vuoden 2024 verotuksessa.

Työtulovähennyksen ja perusvähennyksen enimmäismäärät nousevat

Työtulovähennyksen enimmäismäärä kasvaa 2 030 eurosta 2 140 euroon. Lisäksi vähennyksen tulorajat nousevat. Vähennystä ei saa, jos puhdas ansiotulo on noin 168 400 euroa vuodessa tai enemmän.

Työtulovähennyksen enimmäismäärä on aikaisemmin ollut muita korkeampi 60 vuotta täyttäneillä. Vuodesta 2024 alkaen 65 vuotta täyttäneiden korotus kaksinkertaistuu 600 eurosta 1 200 euroon, mutta 60–64-vuotiaiden saama korotus poistuu kokonaan.

Perusvähennyksen enimmäismäärää nousee 3 870 eurosta 3 980 euroon. Perusvähennyksen saa täysimääräisenä, jos saa päivärahatuloa 3 980 euroa vuodessa, palkkatuloa noin 8 000 euroa vuodessa tai eläketuloa noin 13 600 euroa vuodessa.

Ensiasunnon verovapaus poistuu

Asunnon ostajia koskeva kiinteistöjen varainsiirtovero alenee 4 prosentista 3 prosenttiin ja asunto- ja kiinteistöosakkeiden varainsiirtovero 2 prosentista 1,5 prosenttiin. Muiden arvopapereiden varainsiirtovero alenee 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin. Lakia sovelletaan takautuvasti kauppoihin, jotka on tehty 12.10.2023 tai sen jälkeen.

Samalla ensiasuntojen verovapaus poistuu vuoden 2024 alussa.

Alkoholijuomien ja nikotiinituotteiden verotukseen muutoksia

Viinien ja väkevien juomien alkoholivero nousee ja oluen verotus alenee. Keskimäärin alkoholijuomien valmistevero kiristyy noin 2 prosentilla.

Tupakkavero laajenee vuonna 2024 nikotiinipusseihin ja vastaaviin markkinoille mahdollisesti tuleviin tuotteisiin.

Bensiinin valmistevero alenee

Bensiinin ja sitä korvaavien tuotteiden valmistevero alenee keskimäärin 3,9 senttiä litralta ja dieselöljyn ja sitä korvaavien polttoaineiden valmistevero keskimäärin 3,8 senttiä litralta. Alennus on voimassa vuosina 2024–2027 ja sillä on tarkoitus kompensoida uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen lisäämisestä aiheutuva pumppuhintojen nousu.

Ajoneuvoveron perusvero kevenee henkilöautoilta, joihin sovelletaan ajoneuvoverolain liitteen verotaulukkoa 1 tai 2 (keski- ja suuripäästöiset autot sekä autot, joilta päästötieto puuttuu).

Perintöveron maksuaika pitenee 

Perintöveron maksuaika pitenee 10 vuoteen. Maksuajalta peritään alennettua viivästyskorkoa, joka on 3,5 prosenttia + korkolain perusteella vahvistettu viitekorko. Alennettu viivästyskorko on 7,5 prosenttia vuonna 2024.

Osakesäästötilin yläraja nousee

Vuodesta 2024 alkaen osakesäästötilille saa tallettaa enintään 100 000 euroa, kun yläraja vielä vuonna 2023 on ollut 50 000 euroa.

Lue lisää verotuksen muutoksista:
Tietoa tulevista muutoksista (Verohallinto)