Hallituksen työelämäheikennyksissä huolta herättävät työntekijöiden oikeuksien rajoittaminen, turvaverkkojen rikkominen ja yhteisvaikutusten puutteellinen arviointi

Hyvinvoiva työntekijä on työnantajan tärkein voimavara

Heli Tuomainen, Oulu, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT

Heli Tuomainen ajaa linja-autoa Oulun paikallisliikenteessä, ja hän tuntee olevansa nyt 48-vuotiaana elämänsä kunnossa. Näin ei kuitenkaan ollut vielä muutamia vuosia taaksepäin, kun terveys ja jaksaminen olivat koetuksella. Täysipäiväistä työtä edelsi pitkä sairastelu ja työpaikan etsiminen.

– En ole ollut pitkiä aikoja työttömänä, koska olen ottanut vastaan jokaisen työpaikan, määrä- ja osa-aikaiset – koska, kokoaikaisia töitä ei ole ollut tarjolla. Jossain vaiheessa sitten sairastuin, ja juuri tämä osa-aikatyö oli siinä kohtaa pelastus. Alat, joille olen päätynyt, työllistävät pääasiallisesti osa-aikaisesti, koska kokoaikaista työtä ei vaan ole: kuten esimerkiksi lumityöt kiinteistöhuolto-firmassa.

Tuomainen haluaakin muistuttaa nykyhallitusta siitä, että työkykynsä kanssa kamppailevia ikätovereita Suomessa riittää, ja aina elämä ei mene niin kuin suunnittelee. 

– En tiedä, miten minun olisi käynyt, jos silloin ei olisi ollut kattavaa sosiaaliturvajärjestelmää, joka antoi hiljalleen pohjallisia edetä. En ehkä olisi koskaan kuntoutunut takaisin työkuntoiseksi ilman sitä järjestelmää, jota nyt ollaan kaatamassa. 

Hallitukselta Tuomainen toivoisi lisää inhimillisyyttä: että päättäjät koittaisivat asettua toisen asemaan ja kuulisivat niiden ihmisten kokemuksia, keille päätöksiä tehdään. Hyväksi todettuja tukiverkkoja ei pitäisi rikkoa. 

– En usko, että kukaan tahallaan ajautuu tällaiseen tilanteeseen tai haluaisi olla osa-aikaisessa töissä koko lopun ikänsä, ellei siihen ole joku terveydellinen peruste. Ja jos silloin pystyy olemaan töissä edes pikkuisen, se on hyväksi ihmiselle itselleen ja se on pois valtion taakasta. 

Lakko-oikeuteen ei saa kajota!

Jouni Lämpsä, Kajaani, Teollisuusliitto

Kajaanilaista Skoda Transtechilla työskentelevää Jouni Lämpsää huolestuttaa erityisesti hallituksen aikomus puuttua lakko-oikeuteen, vaikka se on kansainvälisillä sopimuksilla turvattu ihmisoikeus.

– Kun lakko-oikeuden rajoitukset on saatu lainsäädäntöön, on helppo toteuttaa kaikki muut heikennykset. 

Pitkän linjan ammattiyhdistysliikkeen toimija painottaa, että erityisesti nyt tarvitaan ihmisiä mukaan puolustamaan työntekijän oikeuksia ja puhaltamaan yhteen hiileen. Esimerkiksi työehtosopimusten sisältö on neuvoteltava joka kerta erikseen. Jos hallituksen esitykset menevät läpi, saatamme Lämpsän mukaan löytää itsemme tilanteessa, jossa työehtosopimusten yleissitovuus on vaarassa. 

– Ay-liike on rakentanut tämän hyvinvointiyhteiskunnan ja sopimusyhteiskunnan: isyyslomat, vanhempainvapaat, lomalait, työaikalait, kaikki tällaiset. 

Luottamusmiehen asemaa pitäisi hänen mukaansa pikemminkin parantaa ja oikeuksia vahvistaa: ei heikentää, kuten hallitus nyt aikoo tehdä. Erityisen mietteliääksi Lämpsän saa kysymys siitä, millaisia ovat työntekijän oikeudet sen jälkeen, jos kaikki hallituksen esittämä toteutuu. 

– Laki on tehty heikomman suojaksi, mutta nyt näyttää siltä, että tämä lainsäädäntö on tehty jonkun muun tahon hyväksi. Ja se joku muu taho ei ole heikompi osapuoli. 

Hallitukselle menevissä terveisissä Lämpsä kehottaakin ottamaan järjen käteen sekä peräänkuuluttaa aitoa keskustelua ja neuvottelua. Hallituksen tulisi tehdä kestäviä ratkaisuja, joilla huolehditaan siitä, että kaikki yhteiskunnassa pärjäävät. Myös työntekijästä on pidettävä hyvää huolta.

– Pitää muistaa, ketkä sen tuloksen työpaikoilla tekee. Silloin kun työntekijä voi vaikuttaa oman työpaikkansa ja työympäristönsä kehittämiseen, ihminen kokee arvostusta. Silloin ihminen on luottavampi, toimeliaampi ja pursuaa kehittämisideoita, ja on siten tuottavampi myös yritykselle. On tutkittu juttu, että jokainen työhyvinvointiin käytetty euro tulee kuusinkertaisena takaisin. 

Kokonaisuudesta tarvitaan tarkempia vaikutusarviointeja 

Suvi Röntynen, Oulu, Palvelualojen ammattiliitto PAM

Leijona Cateringin ravintolapäällikkö Suvi Röntynen on monella tapaa mukana ammattiyhdysliikkeen toiminnassa. Hallituksen esityksissä häntä huolestuttaa erityisesti se, kuinka ne lisäävät eriarvoisuutta. 

– Ne osuvat todella julmasti naisvaltaisille aloille. Esimerkiksi tällä hetkellä 61 % sovitellun päivärahan saajista on naisia: nimenomaan naisia matalapalkkaisilla aloilla. Naisia, jotka ovat useimmiten myös äitejä. Samalla kertaa heiltä viedään lapsikorotukset, soviteltu päiväraha ja asumistuki.

Pohjois-Suomessa lisähaastetta tilanteeseen tuovat pitkät välimatkat ja julkisen liikenteen vähäisyys. 

– Joku hallitukseen päässyt lupasi, että nyt on bensa halpaa. Mutta nyt ei sitten olekaan. Täällä kulkeminen on kallista, pelkästään töihin meneminen on kallista. Jos työ on vielä osa-aikaista matalapalkkatyötä, niin siinä pitää jo punnita, onko varaa kulkea töihin.

Hallitukselta Röntynen toivoisi tarkempia vaikutusarviointeja esitysten yhteisvaikutuksista sekä parempaa ymmärrystä tämän päivän työelämästä.

–Tutustukaa siihen, millaisia työsopimuksia meillä Suomessa tällä hetkellä solmitaan: epätyypillinen työ on kohta tyypillistä työtä Suomessa. Iso osa osa-aikaisista töistä on vastentahtoista. Jos kokoaikatyötä halutaan lisätä, niin kyllä silloin pitää asettaa vaatimuksia myös työnantajalle. 

Lopettakaa valehtelu!

Teemu Myllyoja, Raahe, Teollisuusliitto 

Raahen SSAB:n tehtaalla työskentelevää putkiasentajaa Teemu Myllyojaa huolestuttavat erityisesti hallituksen suunnittelemat sosiaaliturvan leikkaukset. 

– Ne osuvat niihin ihmisiin, joilla ei mene kaikkein parhaiten – potkitaan jo potkittua. 

Myllyojan työpaikalla viime päivien puheenaiheena ovat olleet haastattelun tekohetkellä käynnissä olleet yt-neuvottelut. Sen lisäksi on puitu läpi hallituksen toimia. Myllyoja näkee tärkeäksi sen, että liitot tekevät yhdessä nyt töitä sen eteen, että suunniteltuja heikennyksiä saataisiin pikaisella tahdilla torpattua.

– Tuntuu, että tulossa olevat leikkaukset ovat täysin kohtuuttomia. Odottelemme, että pääsisimme jo toimimaan asioiden eteen, Myllyoja kuvailee tunnelmia. 

Hallitukselle Myllyojalle olisi monta painavaa terveistä nostettavaksi, mutta mieltä on askarruttanut varsinkin Suomen työmarkkinoiden vertailu muihin Pohjoismaihin. 

– Ei se ole mikään pohjoismainen malli, mitä hallitus lähtee tekemään. Itseäni on koko ajan ärsyttänyt se, että meille valehdellaan sillä, vaikka todellisuus on ihan muuta. Olisiko ne terveiset sitten, että lopettakaa valehtelu.