Kuva iStock.
Liu’umme useissa työelämäkysymyksissä kauemmas Ruotsista
Jokaisella Pohjoismaalla on omat tapansa säännellä työmarkkinoitaan, mutta yhteistä on lainsäädännöllä vahvistettu tuki työntekijöiden ja työnantajien edustajien neuvottelukulttuurille.
Ruotsissa ja Tanskassa työhön liittyviä ristiriitoja on lähdetty hoitamaan ennaltaehkäisevillä toimilla. Ruotsin suurimman työntekijöiden keskusjärjestö LO:n pääekonomisti Laura Hartman vieraili Suomessa kertomassa, miten Ruotsin työmarkkinamalli on kehittynyt ja miten se toimii käytännössä.
– Olemme katsoneet mielenkiinnolla, mutta myös kauhulla, mitä Suomessa tapahtuu. Ruotsissakin tehdään muutoksia, mutta ei tällaisella vauhdilla. Kun isoja muutoksia tehdään, matka on yhtä tärkeä kuin lopputulos.
Ruotsissa työelämän muutoksessa korostuu kolme periaatetta: muutos pitää tapahtua turvallisesti, voittojen jaon pitää olla oikeudenmukainen ja syntyvien työpaikkojen on oltava parempia tai vähintään yhtä hyviä kuin poistuvat työt sekä tuottavuuden että työntekijän näkökulmasta.
Kun Suomessa nyt yritetään tuoda työmarkkinoille joustavuutta lain avulla, niin Ruotsissa on panostettu sopimusjärjestelmään.
– Ruotsissa sopimista viedään paikalliselle tasolle ja siinä tunnustetaan molempien osapuolten roolit. Neuvottelemalla pystytään löytämään yhteisiä intressejä ja tekemään kompromisseja, kun koko neuvottelujärjestelmän ytimessä on keskinäinen luottamus, Laura Hartman kertoo.
SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström pitää huomionarvoisena, että Suomessa hallitus ei ole ohjelmassaan määritellyt yhtään merkittävää keinoa, jolla ristiriitatilanteita pyrittäisiin ennaltaehkäisemään neuvottelukulttuuria parantamalla, vaan toimet ovat rankaisevia ja osuvat työntekijään.
– Ruotsissa ja Tanskassa työntekijöillä on hallintoedustus pienemmissäkin työpaikoissa, esimerkiksi Ruotsissa raja on 25 työntekijää. Ruotsissa työntekijöillä on myös tulkintaetuoikeus työehtosopimuksen tulkintaristiriidoissa, kun Suomessa se on työnantajalla, Lindström toteaa.
Neuvottelukulttuuri ulottuu myös valtakunnan tasolle. Pohjoismaissa sovittelun lopputulosta ei ole rajattu etukäteen. Orpon-Purran hallitus haluaa kieltää valtakunnansovittelijalta yleisen linjan ylittämisen.
– Ruotsissa sovittelu on myös ennaltaehkäisevää ja sovittelijalla on ristiriitoja ehkäisevä rooli. Sovitteluviranomainen osallistuu esimerkiksi neuvottelujärjestelmän kehittämiseen, Rami Lindström kertoo.
Toisin kun hallitus on antanut ymmärtää, ei ole mitenkään pohjoismainen tapa rajoittaa poliittisia mielenilmauksia. Ruotsissa on Suomen tapaan hyvin vähän poliittisia työtaisteluja ja oikeuskäytännön kautta on todettu, että vuorokaudesta kahteen viikkoon kestävät poliittiset lakot ovat sallittuja.
Työttömyysturva jo valmiiksi heikompi kuin Ruotsissa ja Tanskassa
Sosiaaliturvan suhteen olemme myös siirtymässä pois Pohjoismaiden tasolta. Työttömyysturvan taso on Suomessa ollut jo ennestään alhaisempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
– Ero Tanskaan on selvä, ja porrastuksen jälkeen taso on yhä selvemmin myös Ruotsin alapuolella. Hallituksen haluamien leikkauksien jälkeen erityisesti lapsiperheellisten työttömien tuen taso putoaa merkittävästi Suomessa, sanoo SAK:n työ ja turva -osaston johtaja Saana Siekkinen.
Vaikka järjestelmiä on hankalaa verrata keskenään, voi todeta, että Suomessa työvoimapalveluihin käytetään vähemmän rahaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
– Työttömyyden yleisimpiä syitä selvitystemme perusteella on terveydentila ja ikä. Näistä kumpikaan ei parane tukia leikkaamalla.
Lue myös tutkija Heikki Palviaisen haastattelu Tanskan, Ruotsin ja Suomen sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmien eroista SAK:n nettisivuilta.