Japanin työmarkkinoilla tapahtuu nyt se, mikä monissa länsimaissa on vasta edessä

Japanin ammattiliitojen keskusjärjestössä Rengossa on noin seitsemän miljoonaa jäsentä. Se tarkoittaa, että työntekijöistä vain noin 16 prosenttia on jonkun ammattiliiton jäsen. Järjestäytymisaste on laskenut vuosien saatossa, kun maan hallitukset ovat rajoittaneet ammattiyhdistysliikkeen toimintamahdollisuuksia.

Hallitukset ovat tehneet päätöksiä, joiden tavoitteena on ollut tukea maan yrityksiä, mutta ne on toteutettu japanilaisten palkansaajien kustannuksella. Seurauksena osa-aikatyön ja muiden epätyypillisten työsuhteiden määrä on lisääntynyt. Yritykset ovat käyttäneet sääntelyn purkamista mahdollisuutena laskea työvoimakustannuksia ja korvata vakituisia ja kokoaikaisia työsuhteita osa-aikaisilla ja muuten epävarmoilla työsuhteilla.

Rengon Osakan osaston edustaja Kitano Tomiya vahvistaa, että järjestäytymisasteen laskun taustalla ovat yhteiskunnalliset muutokset ja epätyypillisten töiden määrän kasvu. 

Japanissa ammattiyhdistystoiminta on usein yhtiökohtaista ja työntekijät järjestäytyvät yritysten eivätkä toimialojen mukaan. Myös JTEK Presision Bearing autonosatehtaalla, jossa tapaan ammattiliiton edustajia, työntekijät ovat järjestäytyneet yhtiön alaisuuteen.

Ensimmäiset palkankorotukset kahteenkymmeneen vuoteen

Japanin talous on maailman kolmanneksi suurin, mutta työntekijöiden palkkataso ei ole noussut maassa vuoden 1991 jälkeen. Vuodesta 1995 vuoteen 2015 palkansaajakotitalouksien mediaanitulot laskivat noin viisi prosenttia. Palkkatason pysähtymisen taustalla on muun muassa heikko ammattiyhdistysliike ja huonosti palkattujen pätkätöiden lisääntyminen. 

Palkkatason jymähtämistä selittää myös se, että Japanissa ei ole ollut inflaatiota eli hintojen nousua. Talouden elpyminen koronapandemian aiheuttamasta shokista ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat kuitenkin johtaneet inflaation nousuun myös Japanissa. Tämän seurauksena Rengo vaati viime vuonna viiden prosentin palkankorotuksia, joilla hintojen nousuun vastattaisiin. Useissa yhtiöissä onkin saatu läpi noin neljän prosentin palkankorotukset.

– Korotukset merkitsevät paljon, kun elinkustannukset ovat nousseet, sanoo JTEK Precision Bearing autonosatehtaan työntekijöiden luottamushenkilö Kubo Makitsu.

Rengo haluaa nostaa pätkätyöntekijöiden järjestäytymisastetta

Japanissa yli kolmasosa työntekijöistä tekee osa-aikatyötä. Niissä palkka, eläkekertymä, työehdot ja uralla etenemisen mahdollisuudet ovat merkittävästi kokoaikaisessa työsuhteessa työskenteleviä heikompia. 

Epäsäännöllisesti töitä tekevät työntekijät ansaitsevat noin 60 prosenttia siitä, mitä vakituisessa työsuhteessa olevat. Monet heistä eivät ole eläke- ja sairausvakuutuksen piirissä. Pätkätyösuhteiden lisääntyminen on pienentänyt työnantajien maksamia sosiaalivakuutusmaksuja ja nostanut köyhien työntekijöiden määrää.

Rengon Osakan osaston edustaja Kitano Tomiya nostaa esiin erityisesti vuoden 2008 finanssikriisiin, jonka jälkeen japanilaisen yhteiskunnan jakautuminen hyvin ja huonosti toimeentuleviin on voimistunut.

– Osa väestöstä köyhtyy ja osa rikastuu. Tavoitteenamme on nyt lisätä osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden järjestäytymistä.

Alhainen syntyvyys ja väestön vanheneminen on myös työmarkkinakysymys

Iso kysymys Japanissa on maan alhainen syntyvyys. Noin 125 miljoonan asukkaan maassa väestön määrä on laskenut jo 12 vuotta.

– Maassamme syntyy vähemmän lapsia ja on yhä enemmän vanhuksia, joten työvoimasta alkaa olla pulaa, sanoo Kitano Tomiya.

Pääministeri Fumio Kishida on varoittanut väestökriisistä, joka uhkaa maan tulevaisuutta. Japanissa tapahtuu nyt se, mikä on monissa länsimaissa edessä tulevaisuudessa. 

Työvoimapula näkyy myös JTEK Precision Bearing autonosatehtaalla, jolla on haasteita saada palkattua nuoria työntekijöitä.

– Tehdastyö ei ole nuorten suosiossa. Meidän tehtaallamme nuoria häiritsevät hajut ja lika. Haluamme tähän muutoksen, joten edistämme muun muassa parempaa ilman suodattamista tehtaalla, kertoo luottamushenkilö Kubo Makitsu. 

Tehdaskierroksella luottamushenkilöt mainitsevat muutaman osaston kohdalla, että ne automatisoidaan tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa osalle työntekijöistä töiden päättymistä. 

Japani on maailman johtavia maita työn automatisoinnissa ja robottien käytössä. Näiden avulla pyritään myös vastaamaan työvoimapulaan.

Japani tunnetaan tiukasta maahanmuuttopolitiikasta. Kitano Tomiyan mukaan jo nyt on tilanne, jossa mahanmuuttoa tarvitaan työvoimapulaan vastaamiseksi.
Rengo vastustaa kuitenkin ajatusta siitä, että maahanmuuttoa käytettäisiin keinona tuoda halpatyövoimaa maahan. 

– Me haluamme lisää Japanin kielen opetusta ja parempia turvaverkkoja maahan muuttaville työntekijöille, Kitano Tomiya sanoo.

Kolme faktaa Japanin työelämästä

• Japanissa erotetaan kokoaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa olevat muista työntekijöistä. Osa-aikaisesti työskentelevät sekä kausi- ja keikkatyöntekijät muodostavat oman kokonaisuutensa. Osa-aikatyötä tekevät erityisesti opiskelijat ja perheenäidit. 
• Usein epätyypillisissä työsuhteissa oleville, oli kyse sitten osa-aikatyöstä tai muusta, sovitaan huonommat työehdot verrattuna samaa työtä vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa tekeviin. Lisäksi epätyypillistä työtä tekevät jäävät usein yritysten työntekijöille maksamien bonusten ulkopuolelle. 
• Japanissa bonukset ovat tärkeä osa palkkaa. Ammattiliitot ovat pitkään keskittyneet neuvottelemaan bonuksien korotuksista peruspalkan nostamisen sijaan. Siksi tämä neuvotteluilla korkeammaksi nostettu etu jää epätyypillisissä työsuhteissa olevilta usein pois. 

Hanna-Marilla Zidan