Kuva iStock
Asumistuen leikkaaminen on lyhytnäköistä ja vaikeuttaa työn vastaanottamista
SAK pitää hallituksen asumistukeen esittämiä leikkauksia lyhytnäköisinä ja köyhyyttä lisäävinä. Erityisen pahasti leikkaukset iskevät pienipalkkaisiin työntekijöihin.
Hallitus kiristää asumistuen saamisen ehtoja monella tavalla. Hallituksen esittämät leikkaukset tulevat pienentämään yleistä asumistukea saavien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja osa tippuu kokonaan pois tuen piiristä. Muutokset vaikuttavat kaikkiin yleisen asumistuen saajiin eli yhteensä noin 384 000 ruokakuntaan.
SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz pitää suunniteltuja leikkauksia lyhytnäköisinä. Leikkausten seurauksena voi pidemmällä aikavälillä syntyä enemmän kuluja, kun muun muassa toimeentulotuen tarve kasvaa.
– Toimeentulovaikeudet ja alhainen sosiaaliturva voivat aiheuttaa mielenterveysongelmia, syrjäytymistä, velkaantumista ja turvattomuutta. Ongelmat voivat pitkittyä ja pahimmillaan niistä tulee ylisukupolvisia.
Tuuli Glantz huomauttaa, että Suomi on saanut toistuvasti pyyhkeitä Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta liian matalasta perusturvan tasosta. Yleinen asumistuki paikkaa Suomen alhaista perusturvan tasoa.
Asumistuen leikkaaminen ei myöskään johda automaattisesti työllistymiseen.
– Hallitus on kertonut tavoittelevansa sitä, että yhä useampi työntekijä tekisi kokoaikaista työtä, mutta se ei ole huomioinut asumistuen leikkausten vaikutusta osa-aikatyötä tekeviin. Ansiotulovähennyksen eli 300 euron suojaosan poistaminen asumistuesta heikentää merkittävästi kannustimia ottaa vastaan osa-aikatyötä ja pienipalkkaista kokoaikatyötä. Juuri asumistuki mahdollistaa pienipalkkaisen työn vastaanottamisen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, Tuuli Glantz sanoo.
Esimerkiksi monissa palvelualojen töissä työllistyminen täysipäiväisesti on vaikeaa.
SAK moittii asumistuen lakimuutoksia koskevassa lausunnossaan myös sitä, että leikkausten vaikutusten arviointi on jäänyt täysin riittämättömäksi.