Kuljetuksen ja varastoinnin sekä hallinto- ja tukipalveluiden toimialoilla työtapaturmien määrät nousivat vuonna 2022. Kuva: iStock.
Työtapaturmien määrä nousi viime vuonna ja niitä sattuu eniten SAK:laisten alojen työntekijöille
Tuore Tapaturmavakuutuskeskuksen analyysi vuoden 2022 työtapaturmista kertoo, että työtapaturmien määrä nousi vuonna 2022. Lukumäärä nousi enemmän kuin mitä keskuksen lokakuussa julkaisemassa ennusteessa arvioitiin.
Useilla toimialoilla työtapaturmien lukumäärät laskivat tai pysyivät edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan kuljetuksen ja varastoinnin sekä hallinto- ja tukipalveluiden toimialoilla työtapaturmien määrät nousivat, mikä selittää myös työtapaturmien kokonaislukumäärän kasvua.
Vuonna 2022 sattui yhteensä 114 600 palkansaajien työtapaturmaa, joista 92 000 oli työpaikkatapaturmia ja 22 600 työmatkatapaturmia. Työpaikkatapaturmien lukumäärä nousi edellisestä vuodesta 1,6 prosenttia ja työmatkatapaturmien peräti 23,5 prosenttia.
– Iso osa tapaturmista johtuu kaatumisista ja putoamisista. Työmatkatapaturmien lukumäärät ovat vaihdelleet merkittävästi viimeisten vuosien aikana lähinnä koronapandemiaan liittyneiden sulkutoimien ja sääolosuhteiden vuoksi, SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen kertoo.
Työmatkatapaturmien kasvuun vaikuttivat viime vuonna kevään ja loppuvuoden liukkaat olosuhteet sekä työntekijöiden paluu koronavuosien jälkeen etätöistä takaisin työpaikoille. Suurin osa työmatkatapaturmista sattui jalankulkijoille, toiseksi eniten pyöräilijöille ja kolmanneksi eniten henkilöautoilijoille.
Työpaikkatapaturmien taajuus pysyi vuonna 2022 edellisen vuoden tasolla ja oli 26 korvattua työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna työpaikkatapaturmien taajuus on ollut loivassa laskussa. Taajuudet nousivat viiime vuonna kuitenkin edellisvuoteen verrattuna erityisesti rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla, samoin hallinto- ja tukipalvelutoimialalla.
– Pahin, mitä voi tapahtua, on, että työntekijä kuolee työtapaturman johdosta. Niitäkin edelleen saattuu. Viime vuonna oli 24 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa, Mironen toteaa.
Tapaturmien ehkäisyn pitää olla työpaikan agendalla jatkuvasti
Anne Mironen korostaa, että työpaikkojen turvallisuuteen on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota eikä siitä pidä herpaantua hetkeksikään.
– Työnantajien tulisi pyrkiä jatkuvasti kehittämään työturvallisuutta ja tapaturmatorjuntaa yhteistoiminnassa työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kanssa. Työturvallisuutta parantavien toimien perusta on huolella tehty riskinarviointi. Työntekijöiden liikkumiseen niin työpaikoilla, työmailla kuin työmatkoillakin on kiinnitettävä enemmän huomiota ja pyrkiä ehkäisemään kaatumiset ja putoamiset.
Nuorille sattuu määrällisesti paljon työtapaturmia, mutta vanhimmille ikäryhmille sattuvista työtapaturmista aiheutuu keskimäärin vakavampia seurauksia kuin nuorimmille ikäryhmille.
– Koskaan ei voi korostaa liikaa perehdyttämisen ja työhön opastamisen tärkeyttä. Ne ikävä kyllä liian usein laiminlyödään tai toteutetaan kovin heppoisesti. Nuorille ja uusille työntekijöille pitää kertoa ja osoittaa huolellisesti, miten työ tehdään turvallisesti. Työntekijälle on annettava riittävästi opastusta turvallisiin työtapoihin ja tarvittavat suoja- ja apuvälineet, Anne Mironen sanoo.
Kiire lisää tutkimusten mukaan työtapaturmia.
– Kiire on yksi tämän ajan työelämän suurista vitsauksista. Työnantajan tulee huolehtia, että työskentelyolosuhteet työjärjestelyineen ja aikatauluineen ovat sellaisia, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja hosumatta, Anne Mironen toteaa.