Kohtaanto-ongelmaa synnyttävät myös epätyypilliset työsuhteet, joiden määrä avoimissa työpaikoissa on lisääntynyt. Kuva Vesa Moilanen/Lehtikuva
Mikä neuvoksi, kun työ ja tekijä eivät kohtaa? – Asiantuntijat ehdottavat täsmäkoulutusta ja tukea työnhakuun
Samanaikainen työvoimapula ja työttömyys ovat viheliäinen ongelma. Asiantuntijoiden mukaan työtä ja tekijöitä saattaisi nykyistä paremmin yhteen täsmäkoulutus ja työnhakupalveluiden tehostaminen. Työnhakijan itsetunto joutuu koville, kun työhakemusten ahkerasta lähettämisestä huolimatta uutta työpaikkaa ei löydy.
Inga Jaskola-Ihalmo ehti lähettää satoja työhakemuksia ennen kuin tärppäsi.
– Itsetunto oli ihan nollissa. Sitä alkoi ajatella, että on huonompi kuin muut. Työnantajien ei-vastaukset harmittivat. Vielä ikävämpää oli, kun ei edes kerrottu, että ei tullut valituksi, helsinkiläinen Jaskola-Ihalmo, 40, kuvailee työttömyyden herättämiä tuntoja.
Työttömyys on ollut Jaskola-Ihalmolle menneisyyttä viime joulukuusta lähtien, kun nykyinen työ muun muassa kuntouttavaa työtoimintaa järjestävässä Vihreä keidas -yhdistyksessä alkoi. Hän tekee palkkatuen turvin toimistotöitä ja päivittää yhdistyksen sosiaalista mediaa.
Ennen nykyistä pestiään Inga Jaskola-Ihalmo oli työttömänä lähes kaksi vuotta. Media-assistentiksi kouluttautunut Jaskola-Ihalmo haki tuona aikana töitä laajasti eri aloilta.
Epätyypillinen työ ei houkuttele
Työvoimapula on ollut viime aikoina usein otsikoissa. Pulaa on niin ict- ja hoitoalan työntekijöistä kuin ravintola-alan ammattilaisista. Samaan aikaan työttömiä on kuitenkin enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Miksi työ ja tekijät eivät kohtaa?
Perinteisesti ilmiötä on selitetty kohtaanto-ongelmalla: työ ja tekijät ovat eri paikkakunnilla tai työttömillä ei ole ammattitaitoa avoinna oleviin töihin. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Työvoimatiekartta-hanke nostaa esiin kolmannenkin kohtaannon ulottuvuuden: epätyypilliset työsuhteet, joita on avoinna olevista työpaikoista yli puolet.
– Suomessa alueellinen kohtaanto-ongelma on hyvin pientä, ammatillisella kohtaanto-ongelmalla sen sijaan on jonkin verran merkitystä. Ylitarjontaa on esimerkiksi yleissihteereistä ja luovan alan ammattilaisista. Isoin ongelma on kuitenkin se, että epätyypilliset työsuhteet eivät vedä. Osa-aikatyö tai vuokratyö ei houkuttele työnhakijoita, erityisasiantuntija Liisa Larja TEM:stä kertoo.
Epätyypillisiä työsuhteita on etenkin matalapalkka-aloilla.
SAK:n tuoreessa Työttömyyden syyt -tutkimuksessa epätyypillinen työ nousi myös esiin. Tutkimuksessa työttömät pohtivat itse, mistä heidän työttömyyteensä johtuu. Kolmanneksi yleisimmäksi syyksi kyselyssä nousi se, ettei itselle soveltuvaa kokoaikatyötä ole tarjolla. Neljänneksi eniten mainintoja keräsi se, että työstä maksettavat palkka on liian pieni.
Matalapalkkaisessa osa-aikatyössä ansiot voivat jäädä kovin pieniksi.
Työnantajia edustavan Henkilöstöala HELAn toimitusjohtaja Merru Tuliara kannustaa kuitenkin tarttumaan myös epätyypillisiin työsuhteisiin.
– Usein uusi ura lähtee työttömyyden jälkeen liikkeelle pienestä. Kun yrityksessä tulee tarjolle lisää työtä, sitä tarjotaan sille jo töissä olevalla osa-aikaiselle. Ei tarvitse perehdyttää uutta ihmistä. Toisaalta työssä ollessa on paljon helpompi hakea töitä kuin työttömänä. Työ tulee työn luo, Tuliara sanoo.
Heikko terveys ja yli 55 vuoden ikä vaikeuttavat työn saamista
Inga Jaskola-Ihalmo on miettinyt paljon, miksi työpaikka on jäänyt niin usein vain haaveeksi.
– Media-alalla on kova kilpailu ja usein vaaditaan korkeakoulutusta, jota minulla ei ole. Minulla on adhd ja suolistosairaus, jotka voisivat vaikuttaa työnsaamiseen. Kerroin niistä avoimesti nykyistä työpaikkaa hakiessani.
TEM:n mukaan työttömistä työnhakijoista 63 prosentilla on vähintään yksi riskitekijä, joka tekee hänestä työnantajien silmissä vähemmän houkuttelevan. Riskiä lisäävät muun muassa yli 55 vuoden ikä, muu kuin suomen kansalaisuus, terveysongelmat, matala koulutus ja työttömyyden pitkittyminen.
SAK:n selvityksessä työttömät analysoivat oman työttömyytensä syitä varsin samaan tapaan kuin TEM. Useimmin työttömät nimesivät työttömyytensä syyksi heikon terveyden ja toiseksi iän. Iän merkitys näkyy työttömien mukaan etenkin, kun vuosia on kertynyt yli 55.
Merru Tuliaran mukaan työnantaja hakee uutta työntekijää rekrytoidessaan aina parasta hakijaa. Tärkeintä on sopiva osaaminen ja heti toisena se, sopiiko hakija työyhteisöön.
– Heikentyneen työkyvyn riskit voivat arveluttaa työnantajaa. Hakija saattaa työhaastattelussa luetella, mitä hän ei pysty tekemään. Samoin epärealistiset palkkatoiveet karsivat hakijoita. Pitkä työttömyyskin herättää kysymyksiä, etenkin nyt, kun töitä on tarjolla, hän listaa.
TEM:n Liisa Larjan mukaan työvoimapula on saanut osan työnantajista kilpailemaan palkoilla ja osan joustamaan kriteereissään. Etenkin ikääntyneet työnhakijat hyötyvät nykytilanteesta.
– Kun katsoo ikärakennettamme, niin työvoimaa pitää ottaa sieltä, missä sitä on, Larja huomauttaa.
Ikääntyneiden lisäksi maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden tilanne on helpottunut. Moni työnantaja on joustanut kielitaitovaatimuksistaan.
Eikä sovi unohtaa, että joskus työvoimapulan takana on työnantajan huono maine. Myös työnhakijat arvioivat työnantajia.
Lisää koulutusta ja digitaalista työnvälitystä
Entä miten työttömyyttä ja kohtaanto-ongelmia pitäisi ratkoa? Sekä TEM:n Työvoimatiekartta että SAK:n Työttömyyden syyt -tutkimus nostavat esiin koulutuksen ja työvoimapalveluiden tehostamisen.
Koulutuksen avulla ihmisiä voisi ohjata työvoiman ylitarjonta-aloilta työvoimapula-aloille. Samoin koulutuksella voisi edistää matalasti koulutettujen työllistymistä. Etenkin pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on matala.
– Nuoret ikäluokkamme ovat aika pieniä, työvoimapulaa voi paikata etenkin aikuiskoulutuksella. Uskon, että yhä enemmän näemme työnantajien ja työvoimaviranomaisten yhdessä räätälöimää koulutusta, Larja sanoo.
TEM visioi myös, miten työvoimapalveluita digitalisoimalla työnhakijat ja työpaikat saatettaisiin vastaisuudessa entistä tehokkaammin yhteen. SAK taas satsaisi etenkin ikääntyvien työvoimapalveluihin. Osa varttuneista tarvitsee tukea digitaalisessa työnhaussa ja esimerkiksi videotyöhakemusten tekemisessä.
– Työkyvyn ongelmiin pitäisi puuttua heti työttömyyden alussa. Ehdotammekin, että jokainen työtön pitäisi ohjata terveystarkastukseen, kun työttömyyttä on jatkunut kaksi kuukautta. Näin ongelmiin päästäisiin puuttumaan varhain, työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuu SAK:sta sanoo.
Tavoitteena hyvät eväät työnhakuun
Inga Jaskola-Ihalmo on kiitollinen uudesta työstään. Hän viihtyy ja kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. Nykyinen työsuhde jatkuu marraskuun loppuun.
– Tavoitteeni on saada täältä arvokasta työkokemusta, hyvä työtodistus ja suositukset – hyvät eväät työnhakuun. Haaveissani on sisällöntuottajan työ sekä adhd:n kokemustoimijaksi kouluttautuminen, hän kertoo.
Anu Vallinkoski
Lue myös artikkeli Laiskajaakkoja ja luusereita – myytit työttömistä ja työttömyyden syistä elävät sitkeässä.