Rakennusliitto arvioi alalla työskentelevän noin 10 000 päätoimista työntekijää yrittäjän statuksella. Kuva Patrik Lindström.
Työperusteisen maahanmuuton lisääminen edellyttää työmarkkinarikollisuuden kitkemistä ja maahan muuttavien aseman parantamista
Suomi tarvitsee työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa, mutta sen merkittävä lisääminen edellyttää määrätietoista puuttumista työntekijöiden hyväksikäyttöön, kuten alipalkkaukseen ja niin sanottuun kevytyrittäjyyteen.
Työn perusteella maahan muuttavien työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi ja reilun työelämän varmistamiseksi tarvitaan konkreettisia ja kohdennettuja toimija, joiden toteuttamisessa ei pidä aikailla.
– Pelkkä valvonnan lisääminen ei riitä vaan tarvitsemme lisäksi sanktioita, muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia, sanoo SAK:n maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä.
Niin sanottu kevytyrittäjyys on noussut otsikoihin viime aikoina, kun on paljastunut sen varjolla harjoitettua ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. Kyse ei ole aidosta yrittäjyydestä vaan valeyrittäjyydestä, jossa työsuhteen tunnusmerkit täyttävä työsuhde naamioidaan toimeksiantosuhteeksi.
Haavoittuvassa asemassa olevia kielitaidottomia työntekijöitä on johdettu harhaan ja siirretty niin sanotuiksi kevytyrittäjiksi avaamalla heille tili laskutuspalveluun joko heidän tietämättään tai työnantajan pakottamana. Rakennusliiton arvion mukaan rakennusalalla on tällä hetkellä noin 10 000 päätoimista yrittäjän statuksella työskentelevää työntekijää – suuri osa heistä on ulkomaalaisia.
Eve Kyntäjän mukaan epäterve ilmiö pitää pysäyttää lisäämällä valvontaa, mutta myös kiristämällä sanktioita ja täsmentämällä työnantajan sekä toimeksiantajan velvollisuuksia esimerkiksi ulkomaalaislaissa.
– Työntekijän oleskeluluvalla työskentelevien kuuluu olla työsuhteessa. Jos tehdään toimeksiantoja, silloin pitää olla yrittäjän työlupa. Jos työluvilla työskenteleville tehdään kuitenkin toimeksiantoja, pitää siitä seurata työnantajalle rangaistus ulkomaalaisrikkomuksen perusteella.
Työn perusteella muuttavien kielikoulutus ja kotoutumispalvelut lakiin
Työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton onnistuminen edellyttää maahan muuttavien nykyistä parempaa kiinnittymistä yhteiskuntaan. Ongelma on, että työn perusteella maahan muuttavat ulkomaalaiset eivät tällä hetkellä kuulu kotoutumispalveluiden piiriin.
– Myös heille pitää tarjota laadukasta kielikoulutusta ja tietoa Suomen työelämän pelisäännöistä. Näin ehkäistään hyväksikäyttöä ja samalla edistetään kotoutumista, Eve Kyntäjä sanoo.
SAK ehdottaa, että töihin tulevien ulkomaalaisten kieli- ja kotoutumiskoulutuksesta sekä työnantajien velvollisuudesta edistää työntekijöidensä osallistumista kieli- ja kotoutumiskoulutukseen tehdään lakisääteistä.
– Työntekijällä pitää olla mahdollisuus käyttää työaikaa esimerkiksi kieliopintoihin.
Tutkintojen tunnustamista sujuvoitettava
Maahan muuttaneiden työllistymistä edistäisi nykyistä sujuvampi tutkintojen tunnustaminen. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien ammattilaisten tutkinnot eivät suoraan kelpaa Suomessa, vaan niiden tunnustaminen edellyttää lisäopintoja ja kielitaitoa.
– Tutkintojen tunnustamiseen tarvitaan tehokas mekanismi ja pysyvää rahoitusta. Suurin osa työvoimapula-ammateista, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, on laillistettuja tai nimikesuojattuja, Eve Kyntäjä huomauttaa.
– Muuntokoulutuksen tavoitteena tulee olla Suomeen rekrytoitavien ja täällä jo asuvien maahan muuttaneiden nopea koulutusta vastaava työllistyminen. Nykyään prosessi on aivan liian hidas ja työntekijälle raskas.