Työsuojeluvaltuutettu Christa Pessi kannustaa puuttumaan väsymykseen ajoissa – hyvä työvuorosuunnittelu auttaa jaksamaan

Kun kauppojen aukioloaikoja koskevat rajoitukset poistuivat vuoden 2016 alussa, osa työntekijöistä sai alkaa totutella jopa yövuoroihin. Joko tiedetään, miten epäsäännöllisten työaikojen lisääntyminen on vaikuttanut työntekijöiden jaksamiseen.

Arvokasta tietoa tarjoilee ainakin Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tulokset julkaistiin viime syksynä. Hankkeessa tutkittiin 8000 työsuhteisen työntekijän toteutuneita työaikoja kolmessa S-ryhmän alueosuuskaupassa vuosina 2018–2020.

Tavoitteena oli selvittää kaupan alan aukioloaikojen yhteyttä työntekijöiden hyvinvointiin. Tulosten perusteella Työterveyslaitos antoi myös suosituksia kaupan alan työvuorosuunnittelun kehittämiseen. Joitakin kehittämisehdotuksia saatiin jo mukaan tänä vuonna solmittuun työehtosopimukseen.

Kuormitushuippuja tulee väistämättä

Työterveyslaitoksen tutkimuksen perusteella työehtosopimuksen määräykset työajoista toteutuvat kaupan alalla yleisesti ottaen hyvin. Esimerkiksi pitkiä työviikkoja tai pitkiä työvuoroja ei kerry vuositasolla liikaa.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropponen huomauttaa, että osa työntekijöistä joutuu silti tekemään raskaita vuoroja. Kuormitushuippuja ilmenee esimerkiksi kiireisinä sesonkeina tai flunssakausina.

Tutkimuksen perusteella osa-aikaisten ja kokoaikaisten työntekijöiden työajoissa on eroja.

Osa-aikaiset työskentelivät kokoaikaisia useammin iltaisin, ja heillä oli myös enemmän yhden päivän vapaita. Kokoaikaisilla työntekijöillä taas oli usein pitkiä (yli 37,5 tunnin) työviikkoja, enemmän aamuvuoroja ja useammin vapaita viikonloppuja kuin osa-aikaisilla.

Rasituksella yhteys sairasteluihin

Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, millaiset työaikojen ominaisuudet aiheuttavat työntekijöille rasitusta.

Kun alueosuuskauppojen kuormittavia työaikapiirteitä verrattiin Työterveyslaitoksen raja-arvoihin, kokoaikaisilla työntekijöillä kuormittavalle tasolle nousivat toistuvat yhden päivän vapaat ja pitkät yövuorot. Erityisen kuormittavalla tasolla olivat toistuvat pitkät työvuorot ja -viikot, lyhyt viikkolepo sekä yövuorojakson jälkeinen lyhyt vapaa.
Osa-aikaisilla työntekijöillä kuormittavalla tasolla olivat pitkälti samat asiat, pois lukien pitkät työvuorot ja -viikot.

Tutkimuksessa selvisi myös, että alle 11 tunnin työvuorovälit olivat yhteydessä lyhyisiin 1–3 päivän sairauspoissaoloihin niin osa-aikaisilla kuin kokoaikaisillakin työntekijöillä. Pitkiä sairauspoissaoloja taas esiintyi enemmän niillä, jotka tekevät useita peräkkäisiä yövuoroja.

Ropponen muistuttaa, miten tärkeää on työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu.

– Kaupan alalla, jossa on paljon nuoria ja osa-aikaisia, olisi hyvä huolehtia siitä, etteivät aina samat työntekijät joudu venymään ja että kaikilla on mahdollisuus tasata työtahtia kiireen tai muun rutistuksen jälkeen.

Yötyöstä päänvaivaa perheellisille

Kentällä terveellinen työvuorosuunnittelu herättää kysymyksiä. Tämä näkyy esimerkiksi Palvelualojen ammattiliiton PAMin työsuhdeneuvonnassa, jossa työajat ovat toiseksi yleisin yhteydenoton aihe. Tietoa ja koulutusta ergonomisesta työvuorosuunnittelusta kaipaavat myös luottamushenkilöt.

Työympäristöasiantuntija Erika Kähärän mukaan yötyö kaupan alalla on vielä niin nuori ilmiö, että se haastaa sekä työntekijöitä että työnantajia.

Alalle ennen kauppojen aukiolojen vapautumista tulleet työntekijät eivät tienneet lähtevänsä työhön, johon voi kuulua myös yövuoroja. Tämä on tuottanut vaikeuksia etenkin pariskunnille, joista toisella on jo valmiiksi epäsäännölliset työajat.

– Jos hoito- ja pelastusalalla oleva perustavat perheen, he miettivät jo valmiiksi, miten pärjäävät tiettyjen asioiden kanssa. Kun muutos tapahtuu yllättäen, asiaa ei ole mietitty etukäteen. Sen takia meillä on tullut aika paljon alanvaihtoja, Kähärä sanoo.

Terveys vai toimeentulo?

Työnantajilla puolestaan on haasteita suunnitella työvuorolistat siten, ettei työntekijöille koidu kohtuutonta kuormitusta. 

Nykyään on olemassa työvuorosuunnitteluohjelmia, jotka varoittavat huonoista vuoroista. Vaikka vuorojen laatija pyrkisi tunnollisesti noudattamaan suosituksia, suunnitelmat menevät uusiksi yhdenkin työntekijän sairastuessa.

Kaupan alalla palkat – ja monella myös tuntimäärät – ovat niin pienet, että jakoon tuleville ylimääräisille vuoroille riittää ottajia. Kun työntekijät keskittyvät toimeentulonsa parantamiseen, he eivät mieti valintojensa terveysvaikutuksia.

Vaikka työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus huolehtia työsuojelusta, työntekijällä on oikeus sopia vuoroistaan itse. Terveyden kannalta haitallisiin vuorotoiveisiin on siis hankala puuttua.

Tämä huolestuttaa PAMissa.

– Olen luottamushenkilöiltä saanut kuulla, että jotkut ovat hirveän halukkaita ottamaan kaikki ylimääräiset vuorot, mitä he vain saavat. Tiedossa on jo tapauksia, joissa näin toiminut työntekijä uupuu, Kähärä kertoo.

Työntekijän etua ajava ammattiliitto on asiassa puun ja kuoren välissä, sillä vastakkain ovat jäsenten terveys ja toimeentulo.

– Meillä on jatkuva mietintä siitä, mitkä ovat sellaisia asioita, joista voi sopia paikallisesti. Mitkä asiat voi jättää työntekijän päätettäväksi, ja missä oikeasti tarvitaan työaikasuojelua?

HOK-Elannon päätyösuojeluvaltuutettu Christa Pessi on törmännyt ilmiöön, jossa ihmiset siirtyvät vuokratyöfirman leipiin päästäkseen itse suunnittelemaan omat työvuorolistansa. Häntä huolettaa, mitä työajan seurannalle tällöin tapahtuu.

– Toteutuvatko vuokratyöntekijöillä edes viikkovapaat, jotka on kirjattu työehtosopimukseen? Tai saavatko he ylityökorvauksia?

Väsymykseen pitää puuttua ajoissa

Työntekijän omat toiveet eivät Pessin mukaan ole ainoa syy siihen, ettei ergonominen työvuorosuunnittelu aina käytännössä toteudu.

Työvuoroon on pakko haalia paljon väkeä niihin kellonaikoihin, kun asiakkaita on paljon liikkeellä. Kaikilla työvuorolistojen laatijoilla ei myöskään ole omakohtaista kokemusta siitä, miten rankkoja tietyntyyppiset peräkkäin sattuvat vuorot ovat. 

Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että epäsäännölliset tai pitkät työajat vaikuttavat työntekijän terveyteen, turvallisuuteen, työkykyyn sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Valvominen ja vuorokausirytmin siirtämiset aiheuttavat niin fysiologisia, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin haittoja.

Myös Pessi muistaa omilta vuorotyöajoiltaan sen, kuinka oli jatkuvasti väsynyt.

Työsuojeluvaltuutettuna hän toivoo, että ihmiset menisivät tarpeen vaatiessa rohkeasti juttelemaan esihenkilönsä kanssa. Avuksi voi halutessaan pyytää luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun.

Jos esihenkilöllä herää huoli alaisensa kuormittumisesta, on syytä järjestää varhaisen tuen keskustelu. Mikäli tämä ei riitä tukemaan työntekijän jaksamista, keinovalikoimassa on myös työterveyshuollon kanssa järjestettävä työkykyneuvottelu.

Pessi muistuttaa, ettei puuttumisessa ole kyse kyttäämisestä vaan välittämisestä.

– Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Huomioon pitää ottaa myös työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Palautumista tukevia suosituksia työvuorosuunnitteluun

• Työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että työaikasuunnittelu on ennakoivaa ja mahdollisimman pysyvää. On hyvä, jos työntekijöiden mieltymyksiä voidaan mahdollisuuksien mukaan kuunnella.
• Kartetaan työvuorosuunnittelussa yksittäisiä työ- ja vapaapäiviä.
• Jokaisen yötyöjakson jälkeen tulisi olla vähintään kahden päivän vapaa.
• Pidetään yövuorojakson pituus 2–3 päivässä.
• Suunnitellaan listat niin, ettei toistuvia yli 40 tunnin (tai ainakaan yli 48 tunnin) työviikkoja tule.
• Jätetään työpäivien väliin vähintään 11 tunnin lepoaika.

Lähde: Työterveyslaitos

Minna Hotokka