Kuva: iStock
EK ja SAK: Koronan tehosterokotteita tarjottava myös työikäisille – Työterveyshuollot mukaan rokottamaan
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK ja SAK esittävät, että Maailman terveysjärjestön WHO:n suositusta mukaillen mahdollisuutta tehosteannokseen (neljänteen koronarokotteeseen) tulisi tarjota pikaisesti myös suomalaiselle työikäiselle aikuisväestölle. Rokotteiden jakelussa tulisi hyödyntää työterveyshuoltojen kapasiteettia ja koordinointia influenssarokottamisten kanssa.
Koronapandemia ei ole ohi. Sairaalahoitoa vaativat tapaukset sekä jätevesiseuranta osoittavat jälleen nousutrendiä Suomessa. Myös lievät tapaukset kuormittavat avoterveydenhuoltoa ja aiheuttavat turhia kustannuksia työpaikoille. Osa lieväoireisistakin tapauksista pitkittyy tai kasvattaa riskiä muille sairauksille, jolloin kumuloituu tutkimuksien ja hoidon tarvetta sekä kustannuksia.
Yksi työssäkäyvän sairauspäivä aiheuttaa keskimäärin 370 euron kustannukset työnantajalle. Tilanteesta ja työtehtävistä riippuen kustannuksia saattaa syntyä merkittävästi enemmänkin. Laboratoriotestausta edellyttävä tartuntatautipäivärahakaan ei kata kaikkia kustannuksia. Pitkittyvässä työkyvyttömyydessä 10 päivän omavastuuajan maksettava sairauspäiväraha korvaa vielä pienemmän prosentin sairausaikana palkkaa maksavan työnantajan kuluista. Päivärahamahdollisuuksista huolimatta koronasairaudet aiheuttavat työpaikoilla runsaasti haittoja ja kustannuksia niin työnantajille kuin työntekijöille itselleen.
Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa nyt aktiivisuutta koronarokotetehosteiden antamisessa. Kolme rokotetta antaa hyvää suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan, mutta suoja kuitenkin vähenee ajan myötä. Tuore tehoste parantaa vakavan taudin suojaa sekä tarjoaa muutamien kuukausien ajan kohtuullista suojaa myös lievempiä tartuntoja vastaan. Näin saataisiin merkittäviä hyötyjä työpaikoille tartuntaketjuja katkaisemalla.
WHO suosittelee lisätehosteita vähintäänkin senioreille, riskiryhmille sekä terveydenhuollon ja hoiva-alojen työntekijöille. Hoito- ja hoiva-aloilla riski sekä tartunnan saamisesta että sen eteenpäin levittämisestä riskiryhmäläisille on erityisen suuri. Useimmat länsimaat tarjoavat tällä hetkellä mahdollisuutta tehosterokotteisiin hoito- ja hoiva-alan ammattilaisille. Lisäksi monet maat rokottavat laajasti myös muita työikäisiä väestönosia ja osa niistä tarjoaa kaikille yli 18-vuotiaille mahdollisuutta neljänteen annokseen.
Suomessa työikäiset eivät saa neljättä koronarokotetta tällä hetkellä lainkaan. Poikkeuksen muodostavat vain rajatut pienet riskiryhmät. Koronatapausten jälleen noustessa työikäisten tehosterokotukset vähentäisivät sairauspoissaoloja, haittoja ja kustannuksia työpaikoilla. Suomi on osana EU:n rokotehankintoja tilannut koko aikuisväestölleen riittävän määrän päivitettyjä rokotteita, joten itse rokotevalmisteista meillä on jopa ylitarjontaa. Hoito- ja hoiva-aloilla mahdollisuus tehosterokotteeseen turvaisi myös terveydenhuoltopalvelujen kapasiteettia.
Tällä hetkellä julkisilla rokotepisteillä löytyy käyttämättömiä rokotusaikoja. Jos kuitenkin arvioidaan, ettei kapasiteettia lähiviikkoina enää olisi riittävästi, voidaan työterveyshuoltojen avustuksella helposti rokottaa suuret määrät työikäisiä. Monet työnantajat ovat jo vuosia tarjonneet työntekijöilleen mahdollisuuden ottaa halutessaan influenssarokote. Näin on estetty taudin leviämistä, vähennetty sairauspoissaoloista aiheutuvia turhia kustannuksia sekä parannettu työntekijöiden työhyvinvointia. Mikäli työterveyshuollot nyt saavat käyttöönsä koronarokotteita, voidaan influenssarokotteet ja koronatehosteet pistää kätevästi ja kustannustehokkaasti samalla kertaa. Myös työterveyshuollon palvelujen ulkopuolella oleva aikuisväestö voisi halutessaan itse ostaa koronatehosteensa lääkäriasemilta.