Suomessa yhä enemmän työperäistä hyväksikäyttöä: mitä on tehtävissä? – katso tallenne SAK:n keskustelutilaisuudesta SuomiAreenalla

Vaikka tietoisuus työperäisestä hyväksikäytöstä on kasvanut, voi olla vaikea hahmottaa ilmiön todellista mittakaavaa. Työsuojeluviranomaisen seurantatilastojen mukaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden syrjintään liittyvät valvontapyynnöt ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi ja etenkin maahan muuttaneisiin usein kohdistuva systemaattinen alipalkkaus on arkipäiväistynyt lisääntyvistä valvontatoimista huolimatta. 

Ylitarkastaja Katja-Pia Jenu Aluehallintaviraston työsuojelun vastuualueelta taustoitti työperäisen hyväksikäytön laajuutta pitkän kokemuksensa kautta: kyseessä ei ole uusi ilmiö, vaan työperäinen hyväksikäyttö on jo päinvastoin vahvasti pesiytynyt Suomen työmarkkinoille.

Peräti joka toisessa viranomaistarkastuksessa tulee ilmi puutteita. Ylitarkastaja Jenun mukaan työperäisestä hyväksikäytöstä onkin vaikuttanut tulleen tietyillä aloilla jo maan tapa, joten valvontaan liittyvien vahvempien työkalujen lisäksi hän peräänkuulutti myös asennemuutoksen tärkeyttä:

– Myös yleinen asenne sekä valvontaviranomaisissa että läpi koko yhteiskunnan – että halutaan puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön, eikä sitä hyväksytä.

Suomessa esiintyy myös hyväksikäytön vakavimpia muotoja, jolloin puhutaan ihmiskaupasta. Ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinoiva asiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystys RIKU:sta kertoi, että heillä on nyt noin 500 työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvää asiakastapausta. Osa asiakkaista on tehnyt rikosilmoituksen jo 5 vuotta sitten, mutta esitutkinta on yhä kesken. RIKUn asiakasmäärän oletetaan kuitenkin edustavan vain jäävuoren huippua.

– Kyllä jokainen meidän asiakas myös tietää muita työperäisen hyväksikäytön uhreja, jotka eivät ole uskaltaneet tuoda asiaa esille.

Marttila pitääkin tärkeänä, että yhä useampi tapaus ohjattaisiin rikosprosessiin. Tosin jo nykyisillä tapausmäärillä tulisi resurssoida paremmin rikosoikeudellisen prosessin toimijat sekä varmistaa työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvä osaaminen.

Seuraavaksi valmisteltava pitkän aikavälin strategia

Nykyisessä hallitusohjelmassa on sitouduttu ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön torjuntaan ja useita uudistuksia onkin jo ajettu läpi, mutta työministeri Tuula Haatainen korosti myös pitkäjänteisyyttä. 

– Meiltä puuttuu yli hallituskausien menevä selkeä strateginen ote tähän, joten nyt työ- ja elinkeinoministeriössä on työryhmä, joka valmistelee pitkän aikavälin strategiaa.

Haatainen totesi myös työsuojeluviranomaisen resurssien ja työvälineiden olevan tällä hetkellä riittämättömät. Sosiaali- ja terveysministeriössä onkin valmisteilla lainsäädäntöön uudistuksia, jotta työnantajia voidaan jatkossa velvoittaa toimenpiteisiin kun hyväksikäyttöä ilmenee. Alipalkkauksen kriminalisointiin liittyen oikeusministeriössä on valmisteilla selvitys, jonka pohjalta mahdollisia muutoksia lainsäädäntöön päästään tarkastelemaan syksyllä. 

Eri hallinnonalojen välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää Haataisen näkökulmasta ja sen mahdollistamiseksi on nyt tehty uusia avauksia työ- ja elinkeinoministeriössä: työperäiseen hyväksikäyttöön linkittyvä harmaan talouden työryhmä kokoaa yhteen eri ministeriöt, työsuojelun, verottajan, ammattiyhdistysliikkeen, työnantajapuolen ja järjestöjen toimijoita. Harmaata taloutta torjuviin hankkeisiin suunnatulla rahoituksella pyritään synnyttämään konkreettisia toimenpiteitä, joista vakiintuisi uusia torjuntakeinoja.

Poliisin äskettäin perustama valtakunnallinen ihmiskaupparyhmä on keskustelijoiden mukaan tärkeä uusi toimija, jonka toimintaedellytykset on syytä turvata myös pidemmällä aikavälillä. RIKU:n Marttila toi kuitenkin esille, että esimerkiksi suurin osa heille tulevista tapauksista tutkitaan eri poliisilaitoksilla ympäri Suomea ja ihmiskaupparyhmä keskittyy tutkimaan vain murto-osaa haastavimmista tapauksista. Siksi myös koko laitosverkoston osaamisen varmistaminen työperäisen hyväksikäytön tunnistamisessa on tärkeää. 

Kovemmat sanktiot työntekijöitä hyväksikäyttäville työnantajille

Työsuojeluviranomaisen näkökulmasta ylitarkastaja Jenu toivottaa tervetulleeksi valmisteilla olevan mahdollisuuden velvoittaa tarvittaessa yritys uhkasakon uhalla korjaamaan palkkaus ja pohtii olisiko myös jälkikäteisvaltuutus avuksi, jotta myös takautuvasti olisi mahdollisuus velvoittaa hoitamaan palkka-asiat kuntoon.

Myös rikoslain päivitykselle olisi Jenun mukaan tilausta, koska nykyiset työsyrjintänimikkeet aiheuttavat ongelmia eli käytännössä voi olla mahdotonta osoittaa alipalkkaustapauksissa kyseessä olevan nimenomaan työsyrjintä. Kun ilmoitettu tapaus sitten luokitellaan poliisin toimesta palkkariidaksi, se ei etene rikosprosessiin, koska rikosta ei tunnisteta. 

Keskusteluun osallistujat tulkitsivat, että kunkin toimijan roolissa esille tulleet hyväksikäyttötapaukset olivat pääsääntöisesti tahallisia – eli kyse ei niinkään ole näiden työnantajien tiedon puutteesta esimerkiksi suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä tai lainsäädännöstä. Jenun näkemyksen mukaan Suomessa luotetaankin valvonnassa liikaa siihen, että työnantaja muuttaisi käytöstään saatuaan tietoa oikeasta toimintatavasta. Osassa työsuojeluviranomaisen tietoon tulevista tapauksissa neuvonnasta ei ole hyötyä, vaan tarve on kovemmille sanktioille.
 
– Tällä hetkellähän ainakin rakennusalalla yrityksille pahin rangaistus alipalkkauksesta on se, että joutuu maksamaan sen palkan, joka alun perinkin olisi kuulunut maksaa, eli kunnon sanktioita ei ole, totesi nykytilanteesta Rakennusliiton sopimusalavastaava Toni Malmström.

Työperäiseen hyväksikäyttöön syyllistyvien yritysten toiminta luo väärin toimiville epäterveen kilpailuedun, joten työministeri Haataisen mukaan myös elinkeinoelämän toimijat pitävät tärkeänä että ilmiöön puututaan ja että tarvittavat välineet puuttua ovat olemassa. Erilaisia uusia työperäisen hyväksikäytön muotoja tulee esille, kun toimintaympäristö kulloinkin muuttuu, 

– Työtä pitää tehdä koko ajan määrätietoisesti ja myös muuttaen otetta sen mukaan kun nämä veijarit keksivät uusia keinoja joilla kiertää sääntöjä, alleviivaa Haatainen myös muutoksiin reagointikyvyn tärkeyttä.

Uusina torjunnan keinoina Haatainen mainitsee yrityksille tarvittaessa asetettavan määräaikaisen rekrytointikiellon ulkomailta sekä viime vuoden puolella voimaan saatetun lakiuudistuksen, joka turvaa nyt työperäisen hyväksikäytön uhrin asemaa eli ilmoituksen jälkeen ei uhkaa lähtö kotimaahan, vaan työntekijän työlupa säilyy tai uhrin on mahdollista työllistyä toiselle toimialalle. Kynnystä tuoda esille hyväksikäyttöä on pyritty madaltamaan myös erilaisilla palvelukanavilla, kuten Työ- ja elinkeinoministeriön tuella uudistettu SAK:n monikielinen työsuhdeneuvonta, joka pyrkii myös tiivistämään ammattiliittojen välistä yhteistyökenttää.

Kanneoikeus ammattiliitoille osaksi torjunnan työkalupakkia

Rakennusliiton Malmström kohtaa viikoittain työperäisen hyväksikäytön tapauksia osana työtään. Rakennusalalla ilmiö keskittyy kasvukeskuksiin, joissa myös rakennetaan paljon ja Uudellamaalla tilanne onkin ollut jo pitkään hälyttävä. Rakennusliitossa työmaakäyntejä tehdään vuosittain ympäri Suomea noin 4000-5000, joiden perusteella Malmström toteaa, että ilman liiton jäsenyyttä työntekijät ovat selvästi alttiimpia hyväksikäytölle.

Malmström nosti yhtenä ratkaisuna esille konkreettisen tarpeen, joka auttaisi hyväksikäytön uhreja,

–  Kun on näitä hiljaa olevia, väärinkohdeltuja henkilöitä, jotka eivät itse pysty ajamaan asioitaan eteenpäin, olisi erittäin tärkeää, että ammattiliitolla olisi kanneoikeus, jolla tuoda esille näitä tapauksia ja ajaa asiaa.

Malmström korosti myös ennaltaehkäisevien toimien merkitystä osana ammattiliittojen mahdollisuuksia puuttua työperäisen hyväksikäytön ongelmakenttään. Toimialalle ja työpaikoille levitettävän työelämätiedon lisäksi esimerkiksi aiemmin liitolla ollut mahdollisuus tarkastella työlupalinjauksissa jo etukäteen Suomeen tulossa olevien työehtoja palkka- ja osaamistasoon liittyen olisi hyvä palauttaa työkalupakkiin.

Laajenevan ilmiön äärellä tarvitaan parempaa kykyä tunnistaa työperäinen hyväksikäyttö ja tiedon lisäämisen tarvetta on myös ammattiliittojen piirissä. SAK:n Työelämän pelisäännöt -palvelu tarjoaakin myös koulutusmateriaalia, jonka avulla voi tutustua teemaan sekä siihen, mitä esimerkiksi luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut tai ammattiliitoissa työskentelevät voivat tehdä havaitessaan työperäiseen hyväksikäyttöön viittaavia ongelmia.

Marika Mantere

Katso tallenne SuomiAreena-keskustelusta: Työperäisen hyväksikäytön ongelmat ja ratkaisut

SAK:n keskustelutilaisuus SuomiAreena-tapahtumassa on nyt katsottavissa tallenteena myös MTV:n Katsomo-palvelussa. Keskustelutilaisuuden aluksi kuullaan 3 tositapausta työperäisestä hyväksikäytöstä SAK:laisilta aloilta tämän päivän Suomessa. Keskustelun juontajana toimi Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen, joka on kirjoittanut myös työperäisen hyväksikäytön teemasta ja onnistunut nostamaan ilmiöön liittyneitä tapauksia suuren yleisön tietoisuuteen.