Toteutunutta työaikaa on lakimuutosten jälkeen seurattava nykyistä tarkemmin. Kuva iStock.
Sovitun ja toteutuneen työajan vastattava jatkossa paremmin toisiaan – nollatuntisopimusten perusongelma säilyy edelleen
Hallitus esittää parannuksia vaihtelevalla työajalla, kuten nollatuntisopimuksilla työskentelevien asemaan. Jatkossa työsopimuksessa sovitun työajan on vastattava paremmin toteutunutta työaikaa.
SAK:n lakimies Paula Ilveskivi pitää hallituksen esitystä askeleena oikeaan suuntaan, mutta huomauttaa, että se ei ratkaise nollatuntisopimuksiin liittyvää perusongelmaa.
– Työnantajan kysynnän vaihteluista johtuva liiketoimintariski jää edelleen työntekijöiden kannettavaksi. Työnantajalle on myös jätetty hallituksen esityksessä laaja liikkumavara sen suhteen, miten tulevaa työvoiman tarvetta arvioidaan ja miten se voidaan ottaa huomioon.
Työnantajalla on jatkossa kuitenkin vahvempi velvollisuus tarkastella työntekijän työsopimuksessa sovitun tuntimäärän (työaikaehto) vastaavuutta työnantajan työvoiman tarpeeseen. Sitä on tarkasteltava vähintään 12 kuukauden välein.
– Hyvää on se, että tarkasteluvelvollisuus perustuu lakiin, eikä edellytä työntekijältä asiaa koskevaa neuvottelupyyntöä kuten nykyään, Paula Ilveskivi sanoo.
Jos esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevän työntekijän työtunnit ovat tarkastelujaksolla vakiintuneet 10–30 tuntiin viikossa ja työnantajan työvoiman tarpeen arvioidaan pysyvän samana, työntekijälle tulee tarjota vähimmäistyöajan nostamista 10 tuntiin viikossa.
Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota korkeampaa vähimmäistyöaikaa, jos työntekijän työtuntien korkeampi määrä johtuu poikkeuksellisesta tai tilapäisestä syystä, tai työnantaja kykenee osoittamaan, että hän ei pysty tarjoamaan jatkossa työtä uuden työaikaehdon mukaisesti.
Paula Ilveskiven mukaan toteutuneen työajan arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi työnantajan asiakassopimusten pysyvyys ja työtä luovien olosuhteiden sattumanvaraisuus.
Jatkossa työnantajan on ilmoitettava työntekijälle toteutuneen työajan eli työaikaehdon tarkastelun ajankohta. Lisäksi työnantajan tulee esittää työntekijän tai hänen edustajansa, kuten luottamusmiehen pyynnöstä kirjallinen selvitys tarkastelun tuloksesta ja siitä, mihin se perustuu.
Jos työaikaehdon muuttamisen edellytykset täyttyvät, työnantajan on tarjottava uutta työsopimukseen kirjattavaa vähimmäistyöaikaa kuukauden kuluessa tarkastelusta. Työntekijällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta sopia uudesta työaikaa koskevasta ehdosta, vaan työsopimus voi jäädä myös ennalleen, Paula Ilveskivi huomauttaa.
Tapauksissa, joissa työnantaja lopettaa työn tarjoamisen kokonaan, työnantajan on selvitettävä kirjallisesti työn vähentymisen syyt, jos työntekijä tätä pyytää.
Peruuntuneesta työvuorosta korvaus
Hallituksen esitykseen sisältyy myös ehdotus, jonka mukaan vaihtelevan työajan sopimuksella työskentelevälle työntekijälle on maksettava kohtuullinen korvaus, jos työnantaja peruu työvuoron 48 tuntia ennen työvuoron alkamista.
Paula Ilveskiven mukaan kyse on viimesijaisesta niin kutsutusta perälautasäännöksestä, jota sovelletaan vain silloin, kun korvausta tai palkkaa ei muuten, esimerkiksi työehtosopimuksen perusteella makseta.
Hallituksen esittämät muutokset tehdään työsopimuslakiin ja työaikalakiin. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta.