Jatkossa perhevapaita voi pitää osissa siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Kuva iStock.
Perhevapaat uudistuivat elokuun alussa – työpaikoilla tarvitaan myös tekoja perheystävällisyyden lisäämiseksi
SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz nostaa uudistuksesta esiin erityisesti kolme asiaa: isien käytettävissä olevien vapaiden määrä lisääntyy, työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu ja erilaiset perhemuodot huomioidaan nykyistä paremmin.
Perhevapaauudistus antaa hyvät mahdollisuudet vahvistaa tasa-arvoa, mutta sen lisäksi työpaikoilla tarvitaan perheystävällisyyttä lisääviä tekoja, Tuuli Glantz painottaa.
– Uudistuksen tavoitteena on lisätä yhdenvertaista vanhemmuutta ja parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Työpaikan käytännöillä on merkitystä siinä, miten perhevapaat jaetaan ja niitä käytetään perheissä. Perheystävällisyyden lisääminen arjen käytännöissä on siksi tärkeää.
Hän muistuttaa, että kaikilla työpaikoilla voidaan tehdä toimia, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista ja lisäävät perhemyönteisyyttä.
– Jo nyt moni työnantaja on ymmärtänyt perheystävällisten käytäntöjen tukevan työntekijän työssäjaksamista, työn tuloksellisuutta ja työhön sitoutumista.
SAK on vaatinut perhevapaiden uudistamista jo pitkään ja nyt toteutettu uudistus sisältää monia SAK:n tavoittelemia asioita. Kokosimme tähän juttuun tiiviin tietopaketin siitä, mikä muuttuu ja miten perheystävällisyyttä voidaan työpaikoilla lisätä.
Milloin uudistus tulee voimaan ja keitä se koskee?
Uudistetut perhevapaat tulevat voimaan 1.8.2022. Ne koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos perheelle on alettu maksaa vanhempainpäivärahoja ennen 1.8.2022, niitä ei muuteta uuden lainsäädännön mukaiseksi.
Adoptioperheiden vanhemmat voivat pitää uusia perhevapaita, jos lapsi tulee perheeseen aikaisintaan 31.7.2022. Tällöin vanhempainrahaa aletaan maksaa 1.8.2022.
Mitkä ovat keskeiset muutokset?
Kumpikin vanhempi saa jatkossa 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä kiintiöstä vanhempi voi luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle enintään 63 päivärahapäivää. Loppuraskauden aikana äidille maksetaan 40 päivärahapäivältä raskausrahaa.
Päivärahapäiviä on kaikkiaan nykyistä enemmän, 14 kuukautta (viikossa on 6 päivärahapäivää). Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat kiintiöt. Monikkoperheissä päivärahakiintiö pidentyy toista lasta ja jokaista seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.
Päivärahapäiviä voi käyttää siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Joustavuus lisääntyy, sillä päivärahaa voidaan maksaa yksittäisinä päivinä, osan viikosta tai esimerkiksi joka toinen viikko.
Päivärahapäivät voi käyttää osissa. Työntekijöillä joustavuutta rajoittavat kuitenkin melko tiukat perhevapaan ilmoitusajat sekä rajoitettu oikeus pitää vapaita useammassa kuin neljässä jaksossa kalenterivuoden aikana. Vain raskausrahakausi on yhtäjaksoinen ja se tulee aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa.
Kaikilla vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko hän lapsen biologinen tai adoptiovanhempi, lähi- tai etävanhempi.
Miten työpaikalla voidaan lisätä perheystävällisyyttä?
Perhemyönteisiä käytäntöjä ovat esimerkiksi perhevapaista johtuvien sijaisjärjestelyjen ennakoiminen, työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa työvuoroja suunniteltaessa, mahdollisuus osa-aikatyöhön, jos työn tekijä sitä toivoo ja työnantajan tarjoama sairaan lapsen hoitoapu.
Perheystävälliset käytännöt voidaan kirjata työpaikan tasa-arvosuunnitelmaan tai henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan.
Keskeisessä roolissa ovat (lähi)esihenkilöt, sillä heidän avullaan työyhteisössä ratkotaan arjen haasteita: työn organisointia, työvuorosuunnittelua ja yhdenvertaista kohtelua. Esihenkilön asenteella on myös ratkaiseva merkitys.