Työmarkkinajärjestöt haluavat säilyttää Kela-korvaukset
SAK, Akava, STTK ja EK arvioivat, ettei nyt ole oikea aika Kela-korvauksien leikkauksille.
Työmarkkinajärjestöt vetoavat maan hallitukseen Kela-korvauksien nykytason säilyttämiseksi ainakin sote-uudistuksen käynnistymisvaiheen yli.
Kela-korvauksien leikkaukset todennäköisesti siirtäisivät potilaita julkisen sektorin jonoihin, jotka muutoinkin ovat pidentyneet koronan seurauksena. Pidentyvät jonot vaarantavat tavoitteen julkisen sektorin hoitotakuuaikojen lyhentämisestä.
Työmarkkinajärjestöjen mielestä Kela-korvauksien tasoa ja kohdentumista tulee arvioida uudelleen sen jälkeen, kun hyvinvointialueiden toiminta palveluiden järjestäjänä on vakiintunut.
Järjestöt muistuttavat, että Kela-korvauksilla on kansalaisten tuki. Lähes 70 prosenttia suomalaisista vastustaa korvausten lakkauttamista.
Työmarkkinajärjestöjen kannanotto: Hallituksen luovuttava Kela-korvausten leikkauksesta
EK:n, SAK:n, Akavan ja STTK:n käsityksen mukaan maan hallitus on valmistelemassa lakiesitystä yksityisen terveydenhuollon käytön korvausten leikkaamisesta vuositasolla 40 miljoonalla eurolla.
Järjestöt katsovat, että hallituksen tulee luopua näiden korvausten leikkaamisesta seuraavin perustein:
Parlamentaarinen työryhmä katsoi yksimielisesti, että korvauksiin palataan, kun hyvinvointialueet ovat ottaneet terveyspalvelujen järjestämisvastuun. Maan hallituksen tulee kunnioittaa parlamentaarisen työryhmän näkemystä.
Yksityisen hoidon korvausten leikkaus ei olisi julkisen talouden menoja supistava toimi. Menot päinvastoin nousisivat, koska osa nykyisistä yksityisen sektorin käynneistä siirtyisi julkiselle sektorille. Asiakkaan oman rahoitusosuuden takia yksityiset palvelut ovat veronmaksajille selvästi edullisemmat kuin julkiset palvelut.
Kela-korvausten leikkaaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia. Palvelujen kysyntä kasvaisi selvästi enemmän kuin rahoitus vahvistuisi. Osaa nykyistä terveyspalveluja ei ole tosiasiallisesti kohtuudella edes saatavissa julkiselta sektorilta.
Kela-korvauksen avulla on mahdollista purkaa koronan pahentamaa hoitovelkaa. Hoitovelkaa on kertynyt laajalti ja erityisen vaikeaa on saada hoitoa mielenterveyden häiriöihin julkiselta sektorilta. Julkiselle sektorille siirtyvät potilaat aiheuttaisivat lisähaasteita hoitotakuutavoitteiden saavuttamiseen.
Terveyspalvelujen saatavuuden heikentyminen lisäisi eriarvoisuutta. Hyvin toimeentulevat ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevat hankkisivat yksityisiä terveyspalveluja omalla rahalla, työnantajan järjestämänä tai yksityisvakuutuksella.
Kela-korvauksilla on kansalaisten tuki. Lähes 70 prosenttia suomalaisista vastustaa korvausten lakkauttamista.