Kuva iStock.
Suomeen töihin tulevien lupakäsittelyn nopeuttaminen ei saa lisätä riskiä työntekijöiden hyväksikäyttöön
Hallitus kaavailee uudistuksia, jotka nopeuttaisivat työperäisten oleskelulupien käsittelyä. Lupakäsittelyn nopeuttaminen on kannatettavaa, mutta seurauksena ei saa olla ulkomaalaisten työntekijöiden aseman heikkeneminen, varoittaa SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä.
Hallituksen tavoitteena on, että hallituskauden loppuun mennessä lupahakemusten käsittelyaika lyhenisi keskimäärin 30 vuorokauteen. Nopeutta haetaan muun muassa automatisoimalla lupien myöntämistä ja ottamalla käyttöön työnantajien sertifiointi. Lupaprosessi olisi sertifioiduille työnantajille muita kevyempi.
– Lupakäsittelyn nopeuttaminen ja prosessin digitalisointi ovat hyviä asioita, mutta hintana ei saa olla Suomeen töihin tulevien työntekijöiden työehtojen ennakkovalvonnan heikkeneminen ja hyväksikäytön riskien lisääntyminen, Eve Kyntäjä sanoo.
Hän huomauttaa, että alueellisten työlupalinjausten tekemistä on jo virtaviivaistettu ottamalla käyttöön kaikille yhteiset mallilinjaukset ja ammattiluokitus. ELY-keskusten tekemissä alueellisissa linjauksissa huomioidaan alueen työmarkkinoiden erityispiirteet ja työvoiman saatavuus eri ammatti- ja toimialoilla.
– Ongelmana tässä on, että samalla on luovuttu palkkaluokkiin ja koulutukseen liittyvistä tiedoista osana työlupalinjauksia.
Kyntäjän mukaan palkka- ja koulutustiedoista luopuminen johtaa helposti siihen, että ulkomaalaisia työntekijöitä palkataan alimman palkkaluokan mukaan, mikä heikentää heidän työehtojaan ja voi johtaa jopa koko alan palkkatason laskuun.
– Koulutustiedoista luopuminen ei myöskään ole toivottava kehityssuunta, kun tavoitteena on saada osaavaa työvoimaa.
Työnantajan sertifioinnissa riskejä
Hallituksen esittämää työnantajan sertifiointia SAK ei kannata, koska siihen sisältyy riskejä työntekijöiden hyväksikäytöstä.
– Jos sertifiointi kuitenkin päätetään ottaa käyttöön, sen käytölle on luotava kunnolliset kriteerit ja mahdollisuus sanktioihin. Sertifiointi pitää voida peruuttaa, jos työnantajan antamat tiedot eivät pidä paikkaansa tai työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ei toteudu, Eve Kyntäjä sanoo.
Hallitus esittää myös täsmennyksiä ulkomaalaisen työvoiman käytön valvontaa koskevaan sääntelyyn. Esimerkiksi ns. pidättäytymispäätöstä laajennettaisiin koskemaan työntekijän oleskeluluvan lisäksi kaikkia muitakin työperusteisia oleskelulupia. Väärinkäytöksiin syyllistyneen ja sen seurauksena pidättäytymispäätöksen saaneen työnantajan palvelukseen ei kuuden kuukauden määräaikana myönnettäisi oleskelulupia.
Eve Kyntäjä sanoo, että kuusi kuukautta on aivan liian lyhyt aika, jotta sillä olisi tosiasiallista vaikuttavuutta. SAK:n mielestä rekrytoinnit ulkomailta tulisi estää vähintään kahdeksi vuodeksi työntekijöiden hyväksikäyttöön syyllistyneiltä työnantajilta. Esimerkiksi liiketoimintakieltoon voidaan määrätä vähintään kahdeksi ja enintään viideksi vuodeksi.
– Hallitus on jo aiemmin tehnyt ulkomaalaislakiin muutoksia, jotka parantavat ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa. Yksi esimerkki on juuri pidättäytymispäätös, jos työnantaja on syyllistynyt työntekijän hyväksikäyttöön. Nyt kannattaisi ottaa seuraava askel ja pidentää sanktion määräaikaa, jotta se olisi aidosti tehokas ja vaikuttava.
Hallituksen esitysluonnos ulkomaalaislain muutoksista on parhaillaan lausuntokierroksella. Tutustu SAK:n lausuntoon.