SAK:n uusi opas katsoo ilmastonmuutosta suomalaisen työelämän näkökulmasta

– Ilmaston lämpeneminen on väistämätön asia ja muutoksiin on sopeuduttava. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja työelämä on ensimmäinen suomenkielinen julkaisu, johon on koottu laajasti keinoja, joilla ammattiliitot ja sen toimijat voisivat ottaa ilmastonmuutoksen tuomat vaikutukset paremmin huomioon omassa työssään, Toiviainen kertoo. 

Ilmastonmuutoksen työelämävaikutuksia käsittelevän tiedon saatavuuteen vaikuttaa se, että muualla maailmalla tuotettu tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista työntekoon ei suoraan päde suomalaisessa kontekstissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa on merkittäviä alueellisia eroja.

– Suomen olosuhteissa puhutaan usein ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista positiivisista vaikutuksista, kuten kasvukauden pidentymisestä, mutta ennen kuin positiiviset hyödyt voidaan valjastaa käyttöön, täytyy ymmärtää laaja-alaisesti myös negatiiviset ja ongelmallisimmat vaikutukset. 

Opas pitää sisällään kattavasti yleistajuista tietoa lähitulevaisuuden muuttuvista sää- ja ilmasto-oloista, sekä muutosten vaikutuksista talouteen ja ihmisten terveyteen. Tämän lisäksi opas tarjoaa katsaukset myös toimialakohtaisiin vaikutuksiin. Se on koostettu European Trade Union Confederationin (ETUC) ammattiliitoille suunnatun sopeutumisoppaan pohjalta, mutta siinä on otettu alkuperäistä paremmin huomioon paremmin Suomen olosuhteet ja suomalainen työelämä. 

– Ilmastonmuutos on megatrendi, jonka vaikutukset määrittävät kaiken ihmistoiminnan reunaehdot uudelleen. Jos muutoksia ei oteta huomioon riittävän ajoissa tai niihin ei reagoida riittävällä vakavuudella, työntekijöiden oikeutta turvalliseen ja mielekkääseen työhön ei voida turvata.

Toiviainen kertoo julkaisussa kahden tyyppisistä toimista, sopeutumis- ja hillitsemistoimista, joilla voidaan molemmilla vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen. Sopeutumistoimien avulla pyritään ehkäisemään ja minimoimaan ilmastonmuutoksen sellaisia kielteisiä vaikutuksia, joita voidaan jo ennakoida. Sopeutumistoimien tavoitteena on myös hyötyä ilmastonmuutoksen tuomista mahdollisuuksista. Hillitsemistoimien tavoitteena puolestaan on pienentää ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää sekä vahvistaa hiilinieluja, joihin sitoutuu ilmakehässä olevaa hiilidioksidia.

Suomen Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. SAK on jo aikaisemmin ottanut kantaa, siihen ettei työntekijöitä saa unohtaa, kun ilmastotoimia suunnitellaan. 

–    Useimmissa ilmastopolitiikan suunnitelmissa ei ole otettu huomioon työllisyysvaikutuksia tai vaikutuksia työntekijöiden osaamistarpeisiin. Jotta sopeutuminen olisi kaikille mahdollisimman oikeudenmukaista, jokaisella täytyy olla mahdollisuus osallistua sopeutumistoimista käytävään keskusteluun. Tämä puolestaan edellyttää, että työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen ilmasto-osaamista vahvistetaan.

Liittojen jäsenten tietoisuutta oman alan muutoksista on lisättävä

Ammattiliitot voivat vaikuttaa kansallisella, alueellisella ja paikallisella, alakohtaisella sekä työpaikkatasolla. On tärkeää, että ammattiliitot osallistuvat myös kansalliseen päätöksentekoon ja tuovat ilmi työntekijöihin kohdistuneen kohonneen riskin. On myös vaadittava sosiaaliturvajärjestelmän vahvistamista sekä vakaata rahoitusta sopeutumistoimille. Toiviainen toivoo, että ammattiliitoille nyt tehty opas herättää keskustelua ja kiinnostusta tulevista muutoksista.

– Näin laaja-alaisia selvityksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen oloissa ei ole aikaisemmin tehty. Ilmastonmuutoksen kytkökset työelämään ovat varsin moninaisia, eikä ammattiliitoilla ole välttämättä aina aikaa tai resursseja pysähtyä pohtimaan näin isoa kokonaisuutta, kun työpöydillä on kiireellisempiäkin, päivän polttavia asioita. Myöskään työkaluja ja materiaalia keskustelun tueksi ei ole ollut riittävästi saatavilla, Toiviainen toteaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulisi myös huomioida liittojen strategisessa työssä ja samalla lisätä jäsenten tietoisuutta. Hyviä keinoja näihin toimiin on esimerkiksi liittojohtajien ulostulot, viestintäkampanjat sekä kannanottojen ja tiedotusmateriaalien julkaiseminen. Tärkeää olisi etenkin tuoda ilmi juuri kyseiselle alalle välttämättömät muutokset, jotta työntekijät ovat niistä tietoisia.

– Työntekijöitä on suojeltava ilmastonmuutoksen vaarallisilta vaikutuksilta. Tämä edellyttää, että nämä toimialakohtaiset vaarat tunnistetaan kullakin toimialalla. Suorimmin vaikutukset näkyvät luonnonvaroista riippuvaisilla aloilla tai raskaassa ulkotyössä, mutta myös esimerkiksi matkailuala on herkkä ilmaston lämpenemisen vaikutuksille. On tärkeää ymmärtää, että lopulta ilmastokriisin vaikutukset näkyvät kuitenkin ihan jokaisella alalla.

Neljää tärkeää toimea, joilla ammattiliitot voivat ottaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia huomioon työssään

1. ilmastonmuutoksen huomiointi strategiatyössä ja sitä koskevan tietoisuuden lisääminen
2. viestinnän ja koulutuksen lisääminen työntekijöille juuri omaan alaan liittyvistä muutoksista, työoloista ja terveysriskeistä
3. työntekijänäkökulman ylläpitäminen kansallisessa ilmastopolitiikassa ja työntekijöiden etujen edistäminen sopeutumissuunnitelmia hyväksyttäessä
4. vakaan julkisen rahoituksen vaatiminen sopeutumistoimille, koulutukselle ja julkisille palveluille

Lataa opas itsellesi täältä. 

Netta Heikkinen