Kuva Gorilla.
Palkka-avoimuudessa otetaan askel oikeaan suuntaan
SAK pitää esitystä palkka-avoimuuden lisäämisestä askeleena oikeaan suuntaan, mutta olisi toivonut reippaampaa etenemistä asiassa. Yksittäisen työntekijän on jatkossakin vaikea selvittää mahdollista palkkasyrjintää.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi tänään esityksensä palkka-avoimuuden lisäämiseksi. Esitys perustuu kolmikantaisen, erimieliseksi jääneen työryhmän työhön ja lähtee nyt lausuntokierrokselle.
– STM:n esityksessä yksittäisen työntekijän tiedonsaantia palkoista lisätään, mikä on hyvä asia. Työnantajan olisi jatkossa annettava palkkasyrjintää epäilevälle työntekijälle verrokkityöntekijän palkkatiedot, sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Hyvää on myös se, että työnantajan olisi vuosittain selvitettävä henkilöstölle muun muassa, mitä palkkausjärjestelmää työpaikalla noudatetaan ja miten työntekijä voi vaikuttaa omaan palkkaansa.
Ongelmana kuitenkin säilyy edelleen, miten työntekijä voi epäillä palkkasyrjintää, jos hän ei tiedä, millaisia palkkoja työpaikalla käytännössä maksetaan ja millä perusteella työnantaja niitä maksaa.
– Tähän ei työryhmässä kyetty vastaamaan. SAK:n vastaus on, että palkkatiedot pitäisi saada työpaikoilla kaikkien nähtäväksi. Näin myös toimitaan jo muutamissa yrityksissä.
Anu-Tuija Lehto tähdentää, että palkkatietojen avoimuus on keino varmistaa, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa.
– Kysymys on siitä, että ketään ei syrjitä sukupuolen tai esimerkiksi kansallisuuden perusteella. Palkkasyrjintää voidaan ehkäistä ja siihen puuttua tehokkaasti vain, jos palkat ovat työpaikalla kaikkien tiedossa.
Hän pitää kummallisena myös sitä, että henkilöstön edustajan tiedonsaantia palkoista rajataan sitomalla se työpaikalla tehtävään palkkakartoitukseen.
– Palkkakartoitusten ulkopuolelle jää noin kolmannes työntekijöistä, sillä kartoitus pitää tehdä yrityksissä, joissa on vähintään 30 työntekijää. Näitä pienemmissä yrityksissä henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeudet palkoista eivät lisääntyisi.
Lehto huomauttaa, että linjaus on ristiriidassa sen kanssa, että paikallista sopimista halutaan edistää.
– Miten henkilöstön edustaja uskaltaa sopia palkoista, jos hän ei tiedä, millaisia palkkoja ja millä perusteella työnantaja niitä maksaa?