Työvoimapalveluiden siirto kunnille on sekä uhka että mahdollisuus

TE-palvelujen siirrossa kunnille on tärkeää ottaa keskiöön työttömän näkökulma: miten hänelle taataan laadukas palvelu heti työttömyyden alusta lähtien.

– Tehokas alku on tärkeä, koska jo kolmen kuukauden työttömyys kasvattaa työttömyyden pitkittymisen riskiä. Toisaalta erityistä huomiota kaipaavat pitkään työttömänä olleiden palvelut, Alli Tiensuu sanoo. 

Huhtikuussa Ylen A-studion jutussa tuli esille kuntien mahdollisuus ohjata pidempään työttömänä olleita asiakkaita kuntouttavaan työtoimintaan. Tämä on herättänyt huolta. 

– Esimerkiksi tänä vuonna alkaneiden kuntakokeilujen lausuntokierroksella ELY-keskukset ja TE-toimistot toivat esiin riskejä mahdollisesta osaoptimoinnista: ELY:t ja TE-toimistot viittaavat kuntien ohjanneen aiemmissa kokeiluissa työttömiä erityisesti kuntouttavaan työtoimintaan. Ne myös epäilivät, että kunnat pyrkisivät ennen kaikkea välttymään kunnan työmarkkinatukiosuuden maksamiselta keinoilla, jotka eivät ensisijaisesti edistä työttömän työllistymistä avoimille työmarkkinoille, Alli Tiensuu kertoo.

Riittävät resurssit varmistettava ja kuntien erilaisuus huomioitava

Hallitus esittää TE-palvelujen pysyvän kuntasiirron yhteydessä rahoitusjärjestelmän uudistamista. Tiensuun mukaan se korjaisi ongelmaa. 

– Puoliväliriihessä hallitus päätti, että kunnan vastuuta työttömyysturvan perusosan kustannuksista laajennetaan ja työttömyysturvan ja työttömän palveluun aktivoinnin välinen kytkös poistetaan.

Parhaillaan käynnissä olevat kuntakokeilut ovat kunnille suuri ponnistus. 

– Edellä mainitussa Ylen jutussa kunnat kritisoivat kokeiluun saamiaan resursseja riittämättömiksi. Työvoimapalveluiden pysyvä siirtäminen kuntien vastuulle olisi luonnollisesti vielä isompi ponnistus. 

Tiensuu huomauttaa, että massiiviseen muutokseen sisältyy myös merkittäviä riskejä. Osa alueista kärsii korkeasta työttömyydestä ja rakennemuutosten tuomista haasteista. 

– Työvoimapalveluiden rahoitusmalli on palvelujen siirron yhteydessä välttämätöntä uudistaa. Tämä kuitenkin tietää raskasta taakkaa työvoimapalvelut järjestäville kunnille – varsinkin pienille kunnille ja rakennemuutoksista kärsiville kunnille. Kuntatalouden kestokyky onkin välttämätöntä huomioida uudistuksessa.

SAK:n mielestä nämä neljä reunaehtoa pitää huomioida, kun TE-palvelut siirretään kuntien vastuulle:

1.Toimiva työvoimapolitiikka edellyttää toimivaa rahoitusmallia palveluille

• Uudessa mallissa kunnille tulee osoittaa valtiovarainministeriön muistion mukaisesti nykyistä laajempaa kustannusvastuuta työttömien työttömyysetuudesta riippumatta siitä ovatko työttömät palvelussa vai eivät. Tämä vähentää osaoptimoinnin mahdollisuuksia ja kannustaa pitkäkestoiseen työllistymiseen. Nykyisin kunnat maksavat osan pitkään työmarkkinatukea saaneiden kuntalaistensa työttömyysturvasta siltä ajalta, kun nämä eivät ole työllistymistä edistävässä palvelussa.
• Heikosti koulutettujen mahdollisuus myös pidempikestoiseen koulutuksen tulee turvata. Esimerkiksi perusasteen varassa oleville tulee ensisijaisesti tarjota koulutusta. Tämä tukee kestäviä työuria varsinkin pidemmällä aikajänteellä.
• Valtion tuki pitää mitoittaa nimenomaan Suomen keskimääräisen työttömyyden eikä kunnan todellisten menojen mukaan, jolloin kannustevaikutus toimii oikein. Tämä tarkoittaa, että kunnalle osoitetut määrärahat eivät palkitse työttömien määrän kasvusta.
• Työvoimapalveluiden minimitaso tulee turvata, joten työvoimapalveluihin tarvitaan myös korvamerkittyä rahoitusta. Työllisyyspalvelut eivät saa jäädä toteuttamatta esimerkiksi kunnan huonon rahatilanteen vuoksi.

2. Mallin tulee mahdollistaa työvoiman liikkuvuus

• Palveluiden järjestäjäalueiden tulee olla tarpeeksi suuria, esimerkiksi työssäkäyntialueen kattavia. Koska Suomessa on paljon pieniä kuntia, tämä tarkoittaa kuntien yhteistyötä. Lainsäädännön tulee velvoittaa järjestäjäalueiden koostamiseen niin, että alueilla asuu tietty minimimäärä ihmisiä. Pieniä kuntia ei pidä jättää yksin.

3. Mallissa tulee huomioida suuret rakennemuutokset

• Valtion tukea tarvitaan suurissa rakennemuutostilanteissa, eikä kuntia voi jättää selviämään niistä yksin.

4. TE-palvelujen siirtämiselle kuntiin tulee varata riittävästi aikaa ja resursseja

• Keskeistä on laadukas prosessin johtaminen ja selkeä visio päämääristä.
• TE-toimistojen ja kuntien työllisyyspalveluiden henkilöstön asema on huomioitava muutoksessa.