Just Eat Takeawy on luvannut palkata Ranskassa 4500 ruokalähettiä vakituiseen työsuhteeseen. Kuva Virpi Latva.
Ruokalähettien asema paranee – alan johtava yritys siirtyy palkkaamaan Euroopassa vakituisia työntekijöitä
Maailman johtava ravintola-annoksia kotiin kuljettava Just Eat Takeaway -alusta luopuu Euroopassa itsensä työllistävistä ruokaläheteistä ja alkaa palkata vakituista henkilöstöä. SAK:n Paula Ilveskivi pitää yhtiön päätöstä hyvänä ja toivoo, että työsuhteiden naamiointi yrittäjyydeksi saadaan kuriin myös Suomessa.
Just Eat Takeaway on päättänyt luopua itsenäisistä alustatyöntekijöistä koko Euroopassa.
– Olemme vakavarainen kansainvälinen yritys. Meillä on varaa maksaa sekä työntekijöidemme sosiaaliturvamaksut että verot, totesi yrityksen hollantilainen toimitusjohtaja Jitse Groen hiljattain BBC:n haastattelussa.
Kyse tuskin on pelkästä hyväsydämisyydestä. Yrityksen johdossa on huomattu, että markkinaosuuden kasvattaminen onnistuu parhaiten palkkaamalla vakituista henkilöstöä ja huolehtimalla näiden työhyvinvoinnista. Itsenäisen yrittäjän statuksella ruokaa asiakkaille polkevien lähettien palkkiot ja työlot ovat esimeriksi Ranskassa kurjistuneet siinä määrin, että bisnes ei enää pyöri kunnolla. Sosiaalinen media pursuaa asiakkaiden valituksia.
Lähetit tuskin ehtivät oppia ammatin, kun he jo hakeutuvat muualle. Ne, jotka sinnittelevät joitakin kuukausia, joutuvat kahmimaan liikaa kyytejä ja työskentelemään samanaikaisesti useille alustoille. Tämän seurauksena pitsa saapuu tunnin myöhässä kylmänä ja runttaantuneena laatikon kulmaan, koska kylmälaukussa ei ollut enää kunnolla tilaa.
Just Eat Takeaway ei toimi Suomessa. Pohjoismaista sillä on toimintaa Norjassa ja Tanskassa.
Ruokalähettien asema tarkastelussa myös Suomessa
Ranskassa on käyty useita oikeudenkäyntejä, joissa tuomioistuin on todennut ala-arvoista kohtelua vastaan nousseen alustatyöntekijän olleen yrittäjyydeksi naamioidussa työsuhteessa alustaan. Suomessa pähkäillään samojen ongelmien parissa. Sanna Marinin hallitusohjelmassa etsitään ratkaisua, miten estää työsuhteen naamiointi joksikin muuksi kuin työsuhteeksi.
SAK:n lakimies Paula Ilveskiven mukaan alustat ja lähettifirmat siirtävät yrittäjäriskin ja työnantajavelvoitteet lähettien kannettavaksi, vaikka kyse ei ole aidosta yrittäjyydestä.
– Ruokalähetit ovat tosiasiallisesti lähettiyhtiöiden työnjohdon ja valvonnan alaisia. Heidän oikeutensa päättää työtehtävistään on hyvin rajattu. Ruokalähettien työntekoa koskevan sopimuksen nimeäminen kumppanuussopimukseksi on katsottava työsuhteen naamioinniksi, Ilveskivi linjaa.
Myös valtioneuvoston alainen työneuvosto totesi viime vuonna lausunnoissaan, että ruokalähettien työssä täyttyvät työsuhteen tunnusmerkit, joten heihin tulee soveltaa työaikalakia.
Paula Ilveskiven mielestä Just Eat Takeawayn ilmoitus luopua valeyrittäjien käytöstä on askel oikeaan suuntaan.
– Toivoisi muidenkin lähettifrmojen seuraavan esimerkkiä. Tällä turvataan lähettien asemaa, huolehditaan eläkkeiden ja muun ansioperusteisen sosiaaliturvan karttumisesta sekä verotuksen kestävyydestä.
Myös Pohjoismaissa ruokalähettien asemassa on tapahtunut edistystä. Tanskassa ammattiliitto solmi ruokalähettejä koskevan työehtosopimuksen ja Ruotsissa Foodoran ruokalähettien työehtosopimus tulee voimaan maaliskuun alussa. Lue tästä lisää Palvelualojen ammattiliiton PAMin uutisesta.
SAK:n Paula Ilveskiven mukaan suotuisaa kehitystä tukemaan tarvitaan myös tuomioistuinten ennakkopäätöksiä.
– EU-lainsäädännöllä tulisi kitkeä työntekijöiden työsuhteen naamiointia koko EU:n alueella.
Ranskassa lähettien lakkoliikkeestä syntyi ammattiliitto
Siinä vaiheessa, kun ruokalähetille tarjottiin joko ovea tai 2,60 euron kyytikorvausta bordeauxlainen Arthur Hay nousi yrittäjän statuksella työskentelevien kollegojensa kanssa barrikadeille. Lakkoliikkeestä kehittyi itsenäisten polkupyörälähettien ammattiliitto CGT Gironde Coursiers Vélo. Liiton pääsihteerinä toimiva Hay ottaa Just Eat Takeawayn rekrytointiuutisen vastaan varovaisen toiveikkaana.
– Jos alan johtava yritys on valmis investoimaan vakinaisten työntekijöiden palkkaamiseen, se osoittaa, että rahalle odotetaan vastinetta. Itsenäisten ruokalähettien käyttäminen ei ehkä loppujen lopuksi olekaan paras toimintamalli, Arthur Hay toteaa.
Hän odottaa kuitenkin ilmoitettujen 4500 rekrytoinnin toteutumista Ranskassa ja erityisesti sitä, mitkä ovat työehdot.
– Vakituinen työsopimus ei sinällään takaa kunnollisia työoloja. Jotkut alustat ovat esimerkiksi tarjonneet läheteille kymmenen viikkotunnin työsopimusta, Hay tietää.
Just Eat Takeaway lupaa työntekijöilleen kiinteän tuntipalkan oli kyytejä sitten yksi tai kymmenen. Lisäksi työajoissa joustetaan ottaen huomioon, että kyseessä ei todennäköisesti ole päätyö.
Virpi Latva