Kuva Valioneuvosto.
Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli toimialojen tiekartoista: Eri toimialojen vähähiilisyyssuunnitelmissa huomioitava oikeudenmukainen siirtymä paremmin
Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui maanantaina keskustelemaan toimialojen laatimista vähähiilisyyden tiekartoista. Keskustelussa nousi esiin tarve huomioida oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteet kokonaisvaltaisemmin sekä päivittää ja sovittaa yhteen toimialojen suunnitelmia.
Hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 13 toimialaa on laatinut itselleen tiekartan vähähiilisyyteen. Tiekartat valmistuivat pääosin viime kesänä, ja niissä on tunnistettu useita mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen.
– On tärkeää, että Suomen teollisuus ja muut toimialat ovat aktiivisesti mukana rakentamassa hiilineutraalia Suomea. Tiekartat ovat keskeinen työkalu ilmastopolitiikan tehostamiseen ja talouden jälleenrakennukseen koronakriisin jälkeen, sanoo pyöreän pöydän puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin.
VTT analyysin mukaan tiekarttatyö on auttanut paitsi päästövähennysmahdollisuuksien hahmottamisessa myös toimialojen sitouttamisessa yhteisen tavoitteen taakse. Tiekarttoja on kuitenkin vaikea vertailla, koska niiden lähtökohdat, tavoitteet ja lähestymistavat ovat kovin erilaisia. Oikeudenmukaisen siirtymän näkökulmia tiekartoissa ei ole juuri käsitelty.
– Tiekartoissa on keskitytty lähinnä teknisiin keinoihin ja sivuttu innovaatioita, tutkimusta ja kehitystä, jotka ovat toki kaikki erittäin tärkeitä ulottuvuuksia. Työtä kannattaisi kuitenkin jatkossa laajentaa siten, että kansalaiset, työntekijät, järjestöt ja muut tahot kokisivat tulleensa kuulluksi ja oikeudenmukainen siirtymä tulisi huomioitua, totesi VTT:n tiimipäällikkö Tiina Koljonen.
– Jotta siirtymä vähähiiliseen talouteen ylipäänsä onnistuu, sen on oltava oikeudenmukainen. Työntekijöiden mahdollisuuksia kouluttautua ja hankkia uusia taitoja on parannettava. Sosiaaliturvan on tuettava oikeudenmukaista siirtymää, ja ihmisten toimeentulosta ja tulevaisuudenuskosta on huolehdittava, painotti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Videolla Jarkko Eloranta tiivistää SAK:n ajatukset ilmastopolitiikan kulmakivistä.
Keskustelussa todettiinkin, että tiekarttatyö jatkuu usealla taholla. Pyöreä pöytä korosti, että toimialojen jatkotyössä on tarve tarkastella systemaattisemmin paitsi sosiaalisia ulottuvuuksia myös ilmastotoimien vaikutuksia esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen ja resurssitehokkuuteen. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä olisi myös syytä tarkastella poikkileikkaavasti, läpi eri toimialojen.
Suomella mahdollisuus kasvattaa hiilikädenjälkeään tarjoamalla ratkaisuja myös kansainvälisesti
Pyöreässä pöydässä todettiin, että Suomessa tehty toimialojen vähähiilitiekarttatyö on kansainvälisestikin uraauurtavaa. Keskustelussa nousi esiin myös Suomen mahdollisuus olla kokoaan suurempi maailmalla kasvattamalla hiilikädenjälkeään.
– Meillä on maailmanluokan osaamista vaikkapa älykkäissä energiajärjestelmissä, fossiilittomissa teollisuusprosesseissa tai energiapihissä rakentamisessa”, painotti Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio.
Pyöreä pöytä korosti myös tarvetta nivoa tiekartat ja suomalaisten ratkaisujen vientipotentiaali tiiviisti osaksi Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja EU:n ja maailman koronaelvytystä.
Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Tiekarttoihin liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #tiekartat.
Valtioneuvosto asetti ilmastopolitiikan pyöreän pöydän 27.2.2020. Se kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.
Lisätietoa ilmastopolitiikan pyöreästä pöydästä ja toimialojen vähähiilitiekartoista.
PÄIVITETTY 16.01: Lisätty video.