Henkilöstöpolitiikka vaikuttaa työn henkiseen kuormittavuuteen
Henkinen kuormitus työpaikoilla on tänä päivänä jatkuvasti yleistyvä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Siksi on tärkeää kartoittaa, mikä sitä aiheuttaa.
SAK:n korkeakouluharjoittelija Jesse Sippola haastatteli selvitystä varten 14:ää luottamushenkilöä tai työsuojeluvaltuutettua SAK:laisilta aloilta. Toimialoilla on omat henkistä kuormitusta aiheuttavat erityispiirteensä, mutta myös trendejä on havaittavissa.
Merkittävää oli, että myös saman alan organisaatioilla voi olla isojakin eroja, jotka usein selittyvät organisaationkulttuurin ja henkilöstöpolitiikan eroilla. Henkisen hyvinvoinnin edistäminen olisikin otettava investointina, joka tukee yrityksen tuottavuutta ja kestävyyttä.
Selvitys henkisestä kuormituksesta työpaikoilla.
Muistilista henkisen työhyvinvoinnin edistämiseen työpaikoilla
Henkinen työhyvinvointi osaksi henkilöstöpolitiikkaa ja organisaatiokulttuuria
- Henkisen työhyvinvoinnin kirjaaminen osaksi organisaatiokulttuuria ja henkilöstöpolitiikkaa mahdollistaa varmemmin ja kattavammin henkisen työhyvinvoinnin huomioimisen lähtökohtana kaikessa organisaation päätöksenteossa ja toiminnassa.
- Jotta henkisen työhyvinvoinnin edistämistä pystytään tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla, tulee työpaikalla luoda lähtökohdat henkisen työhyvinvoinnin kehittämiselle, psykososiaalisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisylle sekä niihin puuttumiselle.
Panostus esimiesten koulutukseen
- Hyvinvoivilla työpaikoilla työskentelee esimiehiä, joilla on hyvät esimiestaidot.
- Esimiehillä on hyvä olla myös ajantasaiset tiedot psykososiaalisista kuormitustekijöistä, niiden ehkäisystä ja hallinnasta.
Työntekijöiden osallistaminen
- Työntekijät ovat usein oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Tarjoa työntekijöille mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön.
- Avoimella ja luotettavalla keskustelukulttuurilla voidaan ajatuksia ja kehitysideoita vaihtaa puolin sekä toisin.
Työpaikalla tehtävät muutokset koskettavat aina ihmisiä
- On hyvä muistaa, että työntekijät ovat yksilöitä. Jotkut voivat tarvita enemmän tukea ja perehdytystä, kun työpaikalla esimerkiksi työmenetelmä, ohjelmisto tai jokin muu asia muuttuu.
- Työpaikalla tapahtuvien muutosten yhteydessä tiedotus on oleellista. Työntekijöille on tärkeää selvittää hyvissä ajoin ennen tapahtuvia muutoksia, mikä muuttuu, miksi ja mitä muutos tarkoittaa käytännössä työn tekemisen kannalta.
- Psykososiaalisen kuormituksen riski on sitä suurempi, mitä enemmän ja mitä laajempia muutoksia työpaikalla tehdään kerralla ja mitä useammin.
Resursointia henkiseen työhyvinvointiin
- Henkisen työhyvinvoinnin ennaltaehkäisy, kartoitus, hankkeet sekä oireiden hoito vaativat taloudellisia resursseja, mitkä maksavat kuitenkin itsensä takaisin. Resurssointi henkiseen työhyvinvointiin on investointi, joka tukee yrityksen tuottavuutta ja kestävyyttä.
- Riittäväksi mitoitetut henkilöstöresurssit on monesti yksinkertainen lääke työntekijöiden kiireestä johtuvaan henkiseen kuormitukseen.
Varhaisen tuen malli käyttöön työpaikalla ja sen kehitys
- Psykososiaalisista kuormitustekijöistä johtuvia kustannuksia ja haittoja pystytään minimoimaan, kun kuormitustekijöihin puututaan ajoissa.
- Varhaisen tuen malli ei aina välittömästi asetu vastaamaan organisaation tarpeisiin, vaan malli voi vaatia työpaikalla kehittämistä.
- Esimiesten koulutuksella saadaan paras hyöty varhaisen puuttumisen mallista.
Mahdollisimman kattava ja laadukas työterveyshuolto työpaikalle
- Mitä kattavampi on työorganisaation työterveyshuolto, sitä paremmat edellytykset sillä on vastata henkisen työhyvinvoinnin haasteisiin.
- Lyhytpsykoterapia on matalankynnyksen työterveyspalvelu, joka pystyy nopeasti tarttumaan työntekijöiden henkisestä kuormituksesta johtuviin ongelmiin.