Työoloilla on suora yhteys siihen, miten työntekijät jaksavat puurtaa työelämässä. Kuva iStock.
Työolot ratkaisevat, miten pitkään töissä jaksaa
Työuria pitäisi pidentää, mutta moni työelämän konkari kamppailee jo nyt jaksamisongelmien kanssa. Millä keinoilla ikääntyneiden työssäjaksamista voitaisiin tukea?
Hyvillä työoloilla on suora yhteys siihen, miten varttuneet työntekijät jaksavat puurtaa työelämässä. Tämä tuli selkeästi esille SAK:n syyskuussa julkaistussa Hyvän työn mittari -tutkimuksessa. Yli 55-vuotiailta kysyttiin, uskovatko he terveytensä puolesta pystyvänsä työskentelemään nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttua.
– Mitä paremmaksi koettu työ, sitä useampi uskoo pystyvänsä, kiteyttää SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen.
Työpaikkansa hyväksi kokevista yli 90 prosenttia uskoi jaksavansa työssään vähintään melko varmasti. Sen sijaan huonoilla työpaikoilla näin ajatteli vain vähän yli puolet eli 56 prosenttia vastaajista.
Ikääntyneiden työntekijöiden jaksamishuolet ja -ongelmat kertovat Mirosen mukaan siitä, että työpaikoilla tulisi tarttua työssäjaksamisen tukemiseen nykyistä pontevammin.
– Kaikilla työpaikoilla ei vielä osata, ymmärretä tai ehditä toteuttaa keinoja, jotka olisivat toteutettavissa eivätkä välttämättä maksa paljon.
Anne Mironen listasi viisi keinoa, jotka jokaisen työpaikan kannattaisi ottaa käyttöön. Kyse ei ole pelkästään ikääntyneiden vaan kaiken ikäisten työssäjaksamisen tukemisesta.
1. Ratkaisuja hakeva työnantaja
Työnantajan tehtävä on organisoida työolot niin, että ne tukevat työntekijöiden työkykyä. Työntekijälähtöiset järjestelyt sujuvoittavat työn tekemistä ja lisäävät henkilöstön työniloa ja työhön sitoutumista.
Työntekijät on järkevää ottaa mukaan ideoimaan, kuinka työjärjestelyjä voitaisiin kehittää. Henkilöstön omat kokemukset ovat kullanarvoista tietoa esimerkiksi työvuorojen aloitus- ja lopetusaikoja mietittäessä.
Henkilökuntansa jaksamisesta kiinnostunut työnantaja on myös valmis tarvittaessa räätälöimään työtehtäviä ja keskustelemaan työn keventämisestä. Jaksaisiko ikääntynyt työntekijä paremmin, jos hän voisi lyhentää työaikaansa tai siirtyä pois yötyöstä? Vähenisikö työn rasittavuus, jos työntekijä saisi apuvälineitä tai uutta tekniikkaa käyttöönsä?
Digitalisaation jyllätessä työnantajan pitää muistaa, etteivät vanhimmat työntekijät välttämättä ole sinut uusimman teknologian kanssa. Saavathan kaikki tarvitsemaansa koulutusta, jotta työssä tarvittavat taidot pysyvät ajan tasalla?
2. Työterveyshuolto neuvonantajana
Hyvä työterveyshuolto ei ole vain sitä, että työntekijät pääsevät tarvittaessa sairausvastaanotolle. Työssäjaksamisen näkökulmasta merkittävässä roolissa on nimenomaan ennaltaehkäisevä työterveyshuolto.
Työterveyshuollon tulisi olla ennen kaikkea työnantajan neuvonantaja, joka auttaa arvioimaan ja ehkäisemään työstä johtuvaa kuormitusta. Työterveyshuollon asiantuntijat voivat tarjota neuvontaa myös suoraan koko henkilöstölle esimerkiksi työn ergonomiasta.
3. Yhteistyöllä kuormitus hallintaan
Työn kuormittavuuden hallinta helpottuu, kun työnantaja tekee aktiivisesti yhteistyötä henkilöstön, luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työterveyshuollon kanssa.
Lain mukaan työnantajan vastuulla on tunnistaa työn fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät, arvioida riskien suuruus, ehkäistä vaaroja jo ennalta ja korjata havaitut epäkohdat. Näitä asioita ei voi hoitaa kertaluontoisesti, vaan niihin on kiinnitettävä huomiota jatkuvasti.
Viisas työnantaja kuuntelee työntekijöiltä kantautuvia viestejä herkällä korvalla ja tarttuu toimeen nopeasti, jos työoloissa ilmenee puutteita tai työntekijät kokevat työtahtinsa liian kireäksi.
4. Porukalla työyhteisöstä parempi
Mukava työporukka voi olla työntekijälle valtava voimavara. Työpaikan hyvä ilmapiiri ei kuitenkaan synny tai pysy yllä itsestään. Tähän tarvitaan sekä työnantajan että työntekijöiden panosta.
On tärkeää, että työpaikalla kaikkien työnkuvat ja vastuunjaot ovat selkeitä. Esimiesten on myös huolehdittava, että pelisäännöt ovat kaikille samat. Näin vältytään sähläykseltä ja epäoikeudenmukaisuuden tunteilta.
Sujuvaa työtoveruutta rakentavat ennen kaikkea työntekijät itse. Parhaimmillaan työyhteisön jäsenet arvostavat toistensa tekemisiä ja myös näyttävät sen antamalla työkavereille myönteistä palautetta. He auttavat toisiaan, luottavat toisiinsa ja jakavat keskenään työssä tarvittavat tiedot.
Hyvälle työyhteisölle on ominaista myös empaattisuus, kuunteleminen ja tukeminen. Luonnollisesti tämä koskee myös esimiehiä.
5. Jokainen tuntee vastuunsa
Myös työntekijä voi tukea työssäjaksamistaan omalla toiminnallaan.Työpaikalla jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. On tärkeää noudattaa kaikkia turvallisuusohjeita, käyttää tarvittavia suojavarusteita ja puuttua asiaan, jos havaitsee puutteita työolosuhteissa. Työyhteisön ilmapiiriin puolestaan voi vaikuttaa ottamalla aktiivisen ja kannustavan työkaverin roolin.
Vapaa-ajalla liikkuminen, riittävästä unesta huolehtiminen, päihteiden välttäminen ja monipuolinen ruokavalio auttavat pitämään yllä terveyttä. Mielekkäät harrastukset taas auttavat rentoutumaan ja palautumaan työn rasituksista.
Jos oma työssäjaksaminen mietityttää, on tärkeää ottaa asia rohkeasti puheeksi työterveyshuollon, esimiehen, työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa. He eivät voi tietää, miten sinulla menee, ellet itse kerro.
Minna Hotokka