Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Yhteydenotot maahanmuuttajien …

Eniten yhteydenottoja maahanmuuttajien työsuhdeneuvontaan tulee palvelualoilta työskenteleviltä. Kuva Annika Rauhala.

Uutinen

Yhteydenotot maahanmuuttajien työsuhdeneuvontaan ovat lisääntyneet – ”meillä pitää olla nollatoleranssi hyväksikäyttöön”

Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta tarjoaa matalalla kynnyksellä maksutonta ja anonyymia neuvontaa ulkomaalaistaustaisille työntekijöille. Tänä vuonna yhteydenottojen määrä on lisääntynyt.

SAK:n ja sen seitsemän jäsenliiton rahoittama palvelu on ainoa Suomessa, joka tarjoaa työsuhteisiin ja ammattiliiton jäsenyyteen liittyvää neuvontaa ulkomaalaisille työntekijöille.  Eniten neuvoja kysytään palkkaan ja palkkasaataviin liittyvissä epäselvyyksissä. Myös koronaepidemia on tänä vuonna näkynyt yhteydenotoissa, kertoo neuvonnan asiantuntija Maaret Pulliainen.

Työsuhdeneuvontaan on tullut vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 263 yhteydenottoa, mikä on hieman enemmän kuin kahtena aiempana vuonna.

– Erityisesti maaliskuussa yhteydenotot liittyivät koronaan. Ihmisiä huolestuttivat oma toimeentulo ja terveys. Tiedon tarve oli valtava.

Esimerkiksi Suomen lomautusjärjestelmä on monille ulkomaalaistaustaisille tuntematon ja pahimmillaan se sekoitetaan irtisanomiseen. 

Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta pyrkii tavoittamaan erityisesti niitä ulkomaalaistaustaisia, jotka eivät ole ammattiliiton jäseniä sekä palveluiden katvealueelle jääviä ryhmiä kuten Suomeen saapuvia kausi- ja lähetettyjä työntekijöitä. Palveluun tänä vuonna yhteyttä ottaneista 8,5 prosenttia on kertonut olevansa ammattiliiton jäseniä. 

Nollatoleranssi hyväksikäyttöön

Julkisuudessa on viime aikoina kerrottu useista ulkomaalaisten työntekijöiden rankoista hyväksikäyttötapauksista. Maaret Pulliaista tapaukset eivät ole yllättäneet.

Ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä on suurempi riski joutua työperäisen hyväksikäytön kohteeksi muun muassa puutteellisen kielitaidon ja työelämätietämyksen takia. Myös riippuvuus oleskeluluvasta altistaa hyväksikäytölle. Se on usein syy siihen, että hyväksikäyttöä ei uskalleta ottaa esiin, kun nykytilanteessa kärsijäksi voi joutua työnantajan sijaan työntekijä. 

Pulliainen pitää hyvänä sitä, että tapaukset ovat nousseet julkisuuteen ja laajemmin suomalaisten tietoisuuteen.

– SAK on vaatinut pitkään korjauksia ulkomaalaisten työntekijöiden asemaan ja nyt asiassa on edetty. Työministeri Tuula Haataisen asettama viranomaistyöryhmä esittää toimia, joilla työntekijöiden hyväksikäyttöä voidaan ehkäistä ja puuttua siihen tehokkaammin. 
Muun muassa Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta oli työryhmässä kuultavana.

Pulliainen muistuttaa, että työehtoja polkevat työnantajat saavat epäreilusta toiminnastaan kilpailuetua, josta rehelliset yrittäjät ja heidän työntekijänsä kärsivät. Myös tämän vuoksi yrittäjien ja työntekijöiden etu on puuttua väärinkäytöksiin.

– Luottamushenkilöt ovat työpaikoilla aitiopaikalla tunnistamaan väärinkäytöksiä. Meillä pitää olla nollatoleranssi hyväksikäyttöön, muuten sitä ei saada kitkettyä suomalaisesta työelämästä.

Liittojen palvelut helposti saataville 

Maahanmuuttajien tiedot ammattiliitoista vaihtelevat paljon. Osa työsuhdeneuvontaan yhteyttä ottaneista ei ole lainkaan kuullut ammattiliitoista tai he eivät tiedä, että voisivat liittyä liiton jäseneksi. Ammattiliittojen rooli ja tehtävät ovat monelle epäselviä ja he voivat suhtautua liittoihin epäluuloisesti. 

– Ammattiliittojen olisi hyvä kehittää palvelujaan helposti tavoitettavaksi ja lähestyttäväksi. Esimerkiksi monikieliset sivustot, selkokielen suosiminen ja monikanavaisuuden hyödyntäminen auttaisivat tässä, Maaret Pulliainen sanoo. 

Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta auttaa ammattiliittoja parantamaan valmiuksiaan ulkomaalaisten työntekijöiden neuvonnassa muun muassa järjestämällä liitoille ja luottamushenkilöille koulutus- ja infotilaisuuksia.

Työsuhdeneuvontaan yhteyttä ottaneista valtaosa työskentelee jollakin SAK:laisella alalla.

Eniten yhteydenottoja tulee Palvelualojen ammattiliiton PAMin aloilta, erityisesti henkilöiltä, jotka työskentelevät ravintoloissa ja siistijöinä kiinteistöhuollossa. Nämä molemmat ovat aloja, joissa työskentelee paljon ulkomaalaistaustaisia henkilöitä.

Yhteydenottoja tulee myös Akavan aloilta kuten tekniikan alalla työskenteleviltä asiantuntijoilta, Maaret Pulliainen mainitsee.

Hän painottaa, että työsuhteessa oleville yhteydenottajille suositellaan aina ammattiliiton jäsenyyttä ja opiskelijoille kerrotaan mahdollisuudesta opiskelijajäsenyyteen. 

Tutustu SAK:n 10 kohdan listaan toimista, joilla ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä voidaan estää.

Pirjo Pajunen