SAK:n hallitus pitää kesän aikana syntynyttä keskustelua ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tervetulleena, mutta sisällöltään yksipuolisena. Kuva Gorilla
SAK haluaa parannuksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan
SAK:n hallitus pitää kesän aikana syntynyttä keskustelua ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tervetulleena, mutta sisällöltään yksipuolisena. Siinä yleistä työttömyysvakuutusta myytiin oikeudenmukaisena, ilman että sen sisältöä määriteltiin tarkemmin. Keskustelussa ei myöskään pohdittu syvällisemmin, miksi jotkut työntekijät eivät ole vakuuttaneet itseään nykyisessä kassajärjestelmässä.
– Pelkästään se, että työttömyysturva on yleinen, ei tee siitä oikeudenmukaista. Näin on erityisesti niiden palkansaajien kohdalla, joiden kohtalona ovat nollatuntisopimukset, osa-aikaisuus ja määräaikaiset työsopimukset tai matalat ansiot, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistuttaa.
SAK:n hallitus ehdottaa, että jos halutaan nopeasti korjata työttömyysturvan ongelmia, niin myös lyhytaikaisten työsuhteiden on turvattava oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Lisäksi alimpia työttömyyspäivärahoja on korotettava ja karensseja kohtuullistettava.
– Nämä olisivat muutoksia, jotka ovat nopeasti ja helposti toteutettavissa. Ne parantavat nuorten pätkä- ja silpputyöläisten asemaa ja helpottavat pienituloisten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien toimeentulo-ongelmia.
SAK vaatii lisäksi, että työssäoloehto ja soviteltu päiväraha määräytyvät jatkossa tulojen mukaan ja työaikatarkastelusta luovutaan. Tämä paitsi yksinkertaistaa työttömyysturvaa, myös kannustaa lyhytaikaisten töiden tekemiseen.
Näiden parannusten lisäksi SAK:n hallitus tukee tavoitetta, että kaikki palkansaajat ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä. Työttömyysturvan uudistaminen on tehtävä kokonaisuutena ja erilaisia uudistamisen vaihtoehtoja on selvitettävä tarkemmin. SAK:n näkemyksen mukaan työttömyyskassajärjestelmä on vahva pohja kehittämiselle.
Ihmisten hyväksikäyttöön työelämässä on vaikutettava lainsäädännöllä
SAK:n hallitus vaatii, että ihmisten hyväksikäyttö on saatava loppumaan Suomen työelämässä. Tähän tarvitaan monipuolisia keinoja. Pelkällä työttömyysturvalla ei korjata työelämän epäoikeudenmukaisuuksia.
Nollatuntisopimuslaisten ja osa-aikatyötä tekevien asemaa on parannettava. On kiirehdittävä lakimuutoksia, joilla vahvistetaan vaihtelevan työajan työsopimuksia vastaamaan todellista työntekoa ja osa-aikatyöntekijöiden oikeutta lisätunteihin.
Työsuhteiden naamiointi toimeksiantosuhteiksi on myös lopetettava. Työsuhde- ja muutosturvaa on vahvistettava selkeyttämällä irtisanomisten pelisääntöjä ja laajentamalla muutosturvaa palvelemaan myös pätkätyöläisiä.
Myös työkalut on saatava kuntoon. Tarvitaan työsuojeluviranomaiselle oikeutta määrätä tuntuva hallinnollinen sanktiomaksu työntekijää hyväksikäyttävälle työnantajalle, alipalkkauksen kriminalisointi ja ammattiliittojen toimintamahdollisuuksien parantaminen hyväksikäyttötilanteissa.
Eloranta huomauttaa, että työntekijöiden riistämiseen ja ala-arvoiseen kohteluun perustuvat liiketoimintamallit ovat lainsäädännöllisin muutoksin ja vahvemmilla viranomaisyhteistyöllä ja -resursseilla pystyttävä lopettamaan.
– Oikeudenmukaisuutta on se, että palkalla tulee toimeen. Työntekijät haluavat elättää itsensä ja perheensä palkalla, eivät sosiaaliturvalla ja työttömyyspäivärahoilla. Siksi työelämän pelisääntöjä pitää kehittää työntekijän asemaa parantaen ja turvaten sekä varmistaen elämiseen riittävät ansiot.