Tammikuun kihlauksen merkitys oli ennen kaikkea henkinen – 80 vuotta yhteisestä julistuksesta
SAK:n ja Työnantajia edustaneen STK:n tammikuussa 1940 yhdessä antama julkilausuma – tammikuun kihlaus – oli ensimmäinen askel prosessissa, jossa Suomen työnantajajärjestöt muuttivat suhtautumistaan ammattiyhdistysliikkeeseen ja työehtosopimuksiin. Tammikuun kihlauksesta on tänään 80 vuotta.
Tammikuun kihlaus oli merkittävä henkinen ja asenteellinen murros, vaikka sopimusoikeudellisesti sen saldo jäi niukaksi, sanoo tutkija Tapio Bergholm.
– Työnantajaliitot, jotka olivat ennen talvisotaa kieltäytyneet jopa kirjeenvaihdosta ammattiliitojen kanssa, olivat tammikuun kihlauksen jälkeen valmiita antamaan ammattiliitoille vaikutusmahdollisuuksia palkka-asioihin.
Bergholmin mukaan tämä oli erityisesti teollisuuden työmarkkinasuhteiden kannalta ratkaiseva murroskohta. Työsuhteiden säätely alkoi muuttua paikallisesta ja yrityskohtaisesta valtakunnalliseksi.
Viralliset tai ainakin puoliviralliset palkkaneuvottelut yleistyivät tammikuun kihlauksen ansiosta 1940–1941, kun uudet ammattiliitot pääsivät keskusteluyhteyteen oman alansa työnantajaliittojen kanssa. Näissä neuvotteluissa työnantajaliitot sitoutuivat antamaan jäsenyrityksilleen suosituksen eli ns. palkkalupauksen noudatettavista valtakunnallisista tai paikallisista palkoista.
Ensimmäiset työehtosopimukset solmittiin 1920-luvulla
Varsinaisia työehtosopimuksia oli tehty kirjapainoalalla, edistysmielisissä osuuskaupoissa ja ulkomaan merenkulussa 1920-luvulta alkaen.
– Muilla aloilla työnantajajärjestöt olivat 1930-luvulla tarkkoja, ettei muodollisia työehtosopimuksia tehty, mutta antoivat ammattiosastojen ja -liittojen muuten vaikuttaa työehtoihin. Tästä huolimatta muutamissa kaupungeissa esimerkiksi elintarvikealalla, kuljetusalalla, rakennusalalla ja vaatturiliikkeissä tehtiin palkkatariffeja ja -sopimuksia sekä varsinaisia työehtosopimuksiakin jo ennen talvisotaa, Bergholm kertoo.
Työmarkkinajärjestelmän synnyn kannalta tammikuun kihlausta merkittävämpi päivämäärä on Tapio Bergholmin mukaan 19. toukokuuta vuonna 1945, jolloin kolmikantaisen valmistelun pohjalta maan hallitus hyväksyi uuden palkkasäännöstelypäätöksen.
– Tämä palkkapäätös sisälsi työnantajajärjestöille ja ammattiliitoille velvoitteen soveltaa palkkasäännöstely työehtosopimuksin käytäntöön.