Satu Innanen on tehnyt osatyötä Muuramen K-Supermarketissa kuutisen vuotta. Parasta ovat mukavat työkaverit ja asiakaspalvelu, Innanen sanoo. Kuva Kristiina Kontoniemi
Osatyökykyisten työllisyyttä tahdotaan kohentaa – ”Jos ihminen haluaa tehdä töitä, miksi sitä ei hänelle suoda?”
SAK kehittäisi osatyökykyisille suunnattuja palveluja ja tukimuotoja sekä monistaisi hyväksi havaitut käytännöt koko maahan.
Yksi meistä. Nämä sanat kuvaavat asemaa, jossa osatyökykyiset työntekijät ovat kauppias Juha Kuukkasen luotsaamassa työyhteisössä.
Jyväskyläläinen Kuukkanen on toiminut kauppiaana kuusi vuotta ja tarjonnut tänä aikana työtä ja harjoittelupaikkoja useille osatyökykyisille. Hänestä tuntuisi oudolta, jos omalla työpaikalla ei olisi erilaisia ihmisiä.
– Minulla on osatyökykyisten työllistämisestä pelkästään hyviä kokemuksia. He ovat aina olleet motivoituneita työntekijöitä ja tuoneet työyhteisöön hyvää henkeä.
Tällä hetkellä Kuukkasen johtaman Muuramen K-Supermarketin palkkalistoilla on yksi osatyökykyinen työntekijä. Kauppias pitää säännöllisesti yhteyttä tahoihin, joiden kautta voisi tarpeen tullen löytää lisää osatyökykyistä henkilökuntaa.
Ennakkoluulot esteenä
Osatyökykyinen tarkoittaa ihmistä, jolla on käytössään osa työkyvystään. Tilanne voi olla väliaikainen tai pysyvä, ja se voi johtua esimerkiksi vammasta, sairaudesta tai pitkään jatkuneesta työttömyydestä.
On arvioitu, että noin 1,9 miljoonalla työikäisellä suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä noin 600 000 kokee, että tämä vaikuttaa heidän työhönsä ja työllistymismahdollisuuksiinsa.
Tähän ihmisryhmään liittyy paljon ennakkoluuloja, sanoo toimitusjohtaja Jaana Pakarinen vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten työllistymistä edistävästä Vates-säätiöstä.
– Työnantajat eivät tunne lainsäädännön antamia mahdollisuuksia, kuten työolosuhteiden järjestelytukea tai palkkatukea. He saattavat myös ajatella, ettei työnhakijasta ole työhön – vaikka todellisuudessa hän voisi olla tehtävään juuri sopiva ja pätevä.
Moni osatyökykyinen uskoo myös itse, ettei voisi menestyä työnhaussa.
Pakarisen mielestä töitä kannattaa hakea normaalisti ja avoimin kortein. Hakemuksen lopussa on järkevää mainita omista rajoitteistaan ja kertoa, miten haasteet ovat ratkaistavissa. Tämä saattaa jopa herättää rekrytoijan mielenkiinnon.
– Työnantajalla voi olla halu palkata nimenomaan osatyökykyinen henkilö.
Työ lisää osallisuutta
Työikäisistä osatyökykyisistä arviolta vain noin 40–60 prosenttia on töissä. Osuus on vuosien mittaan kasvanut, mutta hitaasti. Huoli Suomen työllisyysasteesta onkin havahduttanut päättäjät pohtimaan keinoja, joilla työmarkkinoille saataisiin entistä enemmän myös osatyökykyisiä ihmisiä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu työkykyohjelma, jonka mukaan osatyökykyisten työkyvyn tunnistamista ja ohjauspalveluja on määrä ryhtyä kehittämään. Esimerkiksi TE-toimistoihin suunnitellaan palkattavan lisää työkykykoordinaattoreita.
Muuramen K-Supermarketin työsuojeluvaltuutettu Henna Laajavaara toivoo, että inhimilliset näkökulmat pääsisivät yhteiskunnallisessa keskustelussa enemmän esille.
– En ainakaan itse haluaisi ajatella, että osatyökykyisiä palkataan vain työllisyysasteen takia.
Laajavaara muistuttaa, että työ tuo elämään paljon sisältöä. Hänen mielestään meidän tulisi luopua ajattelumallista, jonka mukaan työntekijän pitää aina pystyä antamaan täysi työpanos.
– Jos ihminen haluaa tehdä töitä, miksi sitä ei hänelle suoda?
Vatesin Pakarinen huomauttaa, että yhteys työelämään on yksilön hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeä asia.
– Silloin säilyy myös osallisuus yhteiskuntaan.
Enemmän koulutusta ja työkyvyn tukemista
Työttömyyden tai työelämään siirtymisen pitkittyminen voi johtaa esimerkiksi toimeentulovaikeuksiin tai sosiaalisiin ongelmiin, sanoo SAK:n työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuu. Hänen mukaansa olisi tärkeää löytää jokaiselle oma polku, jota pitkin tie työmarkkinoille aukeaa.
SAK edistäisi osatyökykyisten ihmisten työllistymistä nostamalla heidän palkkatukensa osuutta 70 prosenttiin palkkakustannuksista. Nykyään osuus on enintään 50 prosenttia.
Lisäksi SAK vahvistaisi työkykyä tukevia palveluja, kuten kuntoutusta, ja lisäisi työllistämistä edistävää koulutusta. Tämä voisi tarkoittaa vaikkapa mahdollisuutta suorittaa ammatillisen tutkinnon osia tai jopa tätä lyhyempiä koulutuksia.
Muita SAK:n kannattamia keinoja ovat työvoimapalvelujen kehittäminen ja hyväksi todettujen käytäntöjen laajempi hyödyntäminen. Esimerkkinä Tiensuu mainitsee Keski-Suomessa kehitetyn saumattoman hoitoketjun ja kuntoutuspolun, joka on vähentänyt selkäleikkausten jälkeisiä sairauspoissaoloja.
– Myös osatyökyvyttömyyseläkkeiden lineaarinen malli parantaisi työnteon kannusteita. Siinä työkyvyttömyyseläke ei tulorajan ylittymisen jälkeen leikkaannu kokonaan pois vaan ainoastaan pienentyy.
Mukauttaminen mahdollistaa työn
Esteiden raivaaminen edellyttää toimia myös työnantajilta. Työ tulee mukauttaa osatyökykyiselle työntekijälle sopivaksi, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi työtehtävien räätälöintiä, työvuorosuunnittelua tai apuvälineiden hankkimista.
Pakarinen neuvoo työnantajia kiinnittämään huomiota perehdytykseen, jotta työnteko sujuisi ensimmäisestä päivästä alkaen hyvin. Työntekijälle kannattaa järjestää esimerkiksi työpari tai tukihenkilö. Joskus saattaa olla tarpeen muokata työnohjeistuksia helpommin ymmärrettäviksi.
Kauppias Juha Kuukkanen on sopinut nykyisen työntekijänsä kanssa, että tämän työajat ovat aina samat. Lisäksi on sovittu, ettei hän työskentele kassalla. Tämän tietävät työyhteisössä kaikki, joten kassavuorokierto sujuu jouhevasti.
Yrittäjäkollegoitaan Kuukkanen kannustaa palkkaamaan osatyökykyisiä työntekijöitä rohkeasti.
– Se antaa enemmän kuin vain työsuorituksen.
Työsuojeluvaltuutettu Laajavaara vinkkaa, että osatyökykyisestä työkaverista kannattaa kertoa työyhteisössä avoimesti. Näin ei synny hämmennystä esimerkiksi rajatuista työtehtävistä.
Lue lisää Vatesin Työn tukena -sivustolta
Minna Hotokka