Juuri nyt on oikea aika vaikuttaa siihen, millainen sisältö uuden komission aloitteisiin tulee, Katja Lehto-Komulainen sanoo.
FinUnionsin Katja Lehto-Komulainen vie palkansaajien viestiä Brysselin päättäjille
Olen palkansaajaliikkeen silmät ja korvat Brysselissä, kuuntelen, vaikutan ja raportoin. Näin kuvailee Katja Lehto-Komulainen työtään SAK:n, STTK:n ja akavalaisen YTN:n yhteisen edustuston FinUnionsin johtajana.
Katja Lehto-Komulainen on kokenut EU-vaikuttaja. Ennen FinUnionsin johtajan pestiä hän työskenteli eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestössä ETUCissa apulaispääsihteerinä ja SAK:ssa EU-asioiden parissa muun muassa kansainvälisten asioiden päällikkönä.
Haastattelussa Lehto-Komulainen haluaa heti aluksi kumota myytin arjesta vieraantuneista ”Brysselin herroista ja rouvista”, jotka tehtailevat elämälle vieraita direktiivejä.
– Sillä, millaisia päätöksiä EU:ssa tehdään, on vaikutusta palkansaajien arkeen. Päätöksiin on tärkeä vaikuttaa ja niihin myös voi vaikuttaa.
Lehto-Komulainen vierastaa lobbaus-sanaa ja puhuu mieluummin pitkäjänteisestä vaikuttamistyöstä, EU:n päätöksentekojärjestelmän tuntemisesta, yhteistyöstä ja yhteydenpitämisestä oikeisiin ihmisiin.
Hän korostaa, että vaikuttaminen on arkista työtä ja sitä pitää osata tehdä oikeaan aikaan.
– On tärkeää vaikuttaa komission aloitteiden sisältöön eli siinä vaiheessa, kun niitä vasta valmistellaan. Euroopan parlamentissa vaikutetaan erityisesti valiokuntien työhön.
Lehto-Komulainen painottaa eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen yhteistyön merkitystä palkansaajille tärkeiden tavoitteiden edistämisessä.
Tärkeintä on vaikuttaa oikeaan aikaan ja myös kotimaassa
Euroopan parlamentilta ja komissiolta on tullut viime vuosina useita palkansaajien asemaa parantavia päätöksiä. Niillä on ollut vaikutusta Suomessa, mutta erityisesti maissa, joissa työntekijöiden asema on huono ja ammattiyhdistysliike heiveröinen.
Edellinen parlamentti muun muassa paransi lähetettyjen työntekijöiden asemaa ja rajasi nollatuntisopimusten käyttöä. Pian aloittavan komission puheenjohtaja on puolestaan esittänyt vähimmäispalkan säätämistä ja sukupuolten välisen palkkaeron kaventamista palkkauksen läpinäkyvyyttä parantamalla.
Komission ja parlamentin asialistalla on myös digitaalisilla alustoilla tehtävän työn sääntely ja näillä alustoilla työskentelevien aseman parantaminen.
– Juuri nyt on oikea aika vaikuttaa siihen, millainen sisältö näihin aloitteisiin tulee, Katja Lehto-Komulainen sanoo.
Hän muistuttaa, että pelkkä Brysselissä vaikuttaminen ei riitä, vaan palkansaajaliikkeen pitää olla aktiivinen EU-asioissa myös kotimaissaan ja pyrkiä vaikuttamaan omien hallitustensa kantoihin.
Parlamentti aiempaa hajanaisempi – hidastuuko päätöksenteko?
Viime kevään europarlamenttivaalit muuttivat merkittävästi parlamentin voimasuhteita, kun suurimmat ryhmät kansanpuolue EPP ja sosiaalidemokraatit SD menettivät paikkoja ja muun muassa vihreiden ja liberaalien ryhmät kasvattivat paikkamääräänsä.
– Nyt joudutaan neuvottelemaan eri ryhmien kesken aiempaa enemmän. Tämä tarkoittaa, että palkansaajien näkemysten edistäminen edellyttää myös enemmän sumplimista.
Lehto-Komulaisen mukaan hajanaisempi parlamentti voi tarkoittaa myös päätöksenteon hidastumista ja päätösten vesittymistä sekä aiempaa toraisempaa parlamenttia.
– Suuret jäsenmaat pärjäävät silloinkin, kun parlamentti ja komissio ovat heikkoja, mutta pienille jäsenmaille tilanne on huono. Jos parlamentin ja komission välillä on eripuraa, komission esitykset etenevät tahmeasti parlamentissa. Pahimmillaan palkansaajille tärkeät lakialoitteet voivat jumittua ja jopa vääristyä käsittelyn aikana.
EU:n päätöksentekojärjestelmässä lakiesitykset tekee komissio, mutta lainsäädännöstä päättävät parlamentti ja jäsenmaita edustava ministerineuvosto.
Pirjo Pajunen