Jarkko Eloranta SAK:n edustajistossa: Onko työnantajien tavoitteena halvan työn Suomi?
Talousennusteita reivataan jo ylöspäin, eikä suomalaisen työn kilpailukyky vaadi massiivisia heikennyksiä työehtoihin. Miksi siis työnantajat tuovat neuvottelupöytiin rajuja heikennyslistoja, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kysyi SAK:n edustajistolle pitämässään puheessa.
– Näyttää siltä, että työnantaja haluaa romuttaa suomalaisen sopimusyhteiskunnan ja työehtosopimuksiin perustuvat työelämäsuhteet. Onhan tätä yritetty jo hyvän aikaa, mutta yritykset käyvät yhä röyhkeämmiksi ja läpinäkyvimmiksi.
Eloranta kummeksui työnantajien intoa irtautua molempia osapuolia huomioivasta ja kunnioittavasta työehtosopimustoiminnasta. Työelämän muutoksen hallinta nimenomaan vaatii hyvää sopimus- ja yhteistoimintaa osapuolten kesken. Tämän totesi viimeksi OECD maanantaina julkaistussa raportissaan.
– Siinä ay-järjestäytymisen ja työehtosopimustoiminnan rapautuminen nähtiin uhkana tasapainoiselle ja taloudellisesti kestävälle työelämälle.
Työllisyyden parantaminen on kaikkien etu ja SAK on sitoutunut hallituksen tavoitteisiin mm. työllisyystyöryhmien kautta. Työryhmissä joissain kysymyksissä on ollut helpompi löytää yhteinen kieli kuin toisissa. Työttömyysturvan heikennyksen suhteen SAK on ollut tiukkana.
– On hyvä muistaa, että SAK:laisen työttömän päiväraha on keskimäärin 1240 euroa kuukaudessa. Jos siitä siivuja leikataan, niin toimeentulo vaikeutuu ja samalla muiden sosiaalitukien kuten asumistuen ja toimeentulotuen käyttö lisääntyy. Se tuskin on kenenkään etujen mukaista.
SAK onkin valmistellut omaa näkemystä työttömyysturvasta, joka perustuu ihmisten kannustamiseen koulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin.
Eloranta kiinnitti huomiota yhteiskunnassa laajasti näkyvään ideologiseen vääntöön ay-liikkeen asemasta.
– Vaikka nykyinen hallitus ei hyökkää ay-liikkeen kimppuun, kuten edellinen hallitus teki, on hyvä huomata, ettei kamppailu ole kadonnut, vain rintamasuunta on vaihtunut.
Eloranta kehotti lopettaman ay-liikkeen alasajoon tähtäävät toimet ja keskittämään tarmon tuottavuuden kasvattamiseen. Hän otti esiin yritysten investoinnit, joita on helpotettu viime vuosina.
– Kustannuksia on leikattu niin verojen kuin työvoimakustannusten kautta. Myös toiminta- ja sääntely-ympäristöt ovat vakaat. Lisäksi korkotaso on historiallisen alhainen, eikä radikaalia muutosta ole näköpiirissä.
Myös inhimillisen pääoman kehittäminen pitäisi olla yritysten mielissä, sillä vain kouluttamalla saadaan investoinneista paras hyöty irti.
– Tässä on ilmainen tuottavuusvinkki elinkeinoelämälle – kouluttakaa koko henkilöstöänne ja satsatkaa työntekijälähtöiseen innovaatiotoimintaan. Se tuottaa paljon enemmän tulosta viivan alle kuin työntekijöiden kiusaaminen työehtojen leikkauksilla ja heidän edustajiensa toimintaedellytysten romuttamisella.