Työsuojeluvaltuutettu tekee tärkeää työtä työntekijöiden hyvinvoinnin ja työpaikan turvallisuuden edistämisessä. Kuva Gorilla.
Työsuojeluvaltuutettu kannattaa valita pienellekin työpaikalle – vaalien aika on nyt
Ne ovat täällä taas – nimittäin työsuojeluvaltuutetun vaalit. Vaalit käydään marras- ja joulukuun aikana tuhansilla teollisuuden ja yksityisen palvelualan työpaikoilla, joissa on vähintään kymmenen työntekijää. SAK:n työympäristöasiantuntija Anne Mironen toivoo, että myös tätä pienemmillä työpaikoilla innostuttaisiin valitsemaan työsuojeluvaltuutettu, vaikka laki ei sitä edellytä.
Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja työpaikan työsuojeluun liittyvissä asioissa. Työtä tehdään yhteistyössä työnantajan kanssa.
– Tehtävä on tärkeä, sillä siinä on mahdollisuus suoraan vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja työpaikan turvallisuuteen. Työntekijöiden, mutta myös työnantajan etu on, että työpaikalla on työsuojeluasioihin kouluttautuneita henkilöstön edustajia. Työhyvinvoinnin edistämisessä ollaan yhteisellä asialla, painottaa Anne Mironen.
Mironen on tehnyt vuosia yhteistyötä työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Hänen mukaansa valtaosa valtuutetuista kokee tehtävän merkitykselliseksi ja myös ammatillisesti antoisaksi.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on monipuolinen, sillä työsuojeluasioiden kirjo työpaikalla voi olla hyvin laaja psykososiaalisista kuormitustekijöistä monenlaisiin fyysiseen terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttaviin kysymyksiin.
Tehtävää myös riittää. Esimerkiksi SAK:n työolobarometrin (2018) vastaajista 40 prosenttia koki työnsä kuormittavaksi tai haitalliseksi terveydelleen. Vuonna 2016 näin sanoi kolmannes vastaajista.
Työsuojeluosaaminen ei ole kaikilla työpaikoilla hyvällä tolalla. Anne Mironen kannustaakin työntekijöitä valitsemaan työsuojeluvaltuutetun myös alle kymmenen työntekijän työpaikoilla, joilla laki ei sitä edellytä, mutta antaa mahdollisuuden.
– Työsuojeluvaltuutetun saama koulutus tuo lisäarvoa työpaikan työsuojelutyöhön sen lisäksi, että lain mukaan työnantaja vastaa työturvallisuudesta ja hänen on tunnettava tähän liittyvät velvollisuutensa.
Työolojen parantuminen näkyy tuottavuudessa ja sairauspoissaoloissa
Laki ja työehtosopimukset määrittelevät työsuojeluvaltuutetun toiminnan perusedellytykset ja oikeudet. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada riittävästi tietoa työpaikan työolosuhteista, asianmukaista koulutusta, vapautusta varsinaisista työtehtävistään ja asialliset työtilat tehtävän hoitamista varten. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Hänellä on myös vahvennettu irtisanomissuoja.
– Hyvät eväät tehtävän hoitamiseen saa muun muassa ammattiliiton, Työturvallisuuskeskuksen tai Työterveyslaitoksen perus- ja jatkokursseilla.
Anne Mironen korostaa, että työolojen parantaminen on työnantajan ja työntekijöiden yhteinen etu. Henkisesti ja fyysisesti hyvissä työoloissa työ sujuu ja henkilöstö voi paremmin, mikä näkyy parempana työn laatuna ja tuloksellisuutena.
– Muun muassa SAK:n työolobarometri osoittaa selkeästi, että mitä paremmaksi työntekijä kokee työn ja työolosuhteet, sitä vähemmän esiintyy sairauspoissaoloja.
Pirjo Pajunen