Lasten ja nuorten ilmastolakko-tapahtuma eduskuntatalolla 27. syyskuuta 2019.
SAK jakaa ilmastolakkoliikkeen huolen ilmaston lämpenemisestä ja odottaa hallitukselta vaikuttavia ilmastotoimia
SAK osallistui lasten ja nuorten #ilmastolakko-liikkeen tapahtumaan Helsingissä perjantaina 27. syyskuuta. Eduskuntatalon edustalla järjestetyssä mielenilmauksessa SAK tarjosi osallistujille vegaanista hernekeittoa soppatykeistä. Muonitusta tarjolla oli myös Turussa ja Kuopiossa.
Tapahtumassa puheenvuoron pitävä SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka toteaa SAK:n jakavan ilmastolakkoliikkeen vakavan huolen ilmaston lämpenemisestä.
– Kansainvälinen ilmastolakkoliike tekee tärkeää työtä, kun se lisää ihmisten tietoutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmastonmuutosta ei yksinkertaisesti voi jättää torjumatta, sillä sen haitat koskevat aivan kaikkia. Kuolleella planeetalla ei ole työtä, jota puolustaa.
Ilmastolakkoon SAK ei jäseniään kuitenkaan kehota, vaikka se muuten kannustaa kaikkia työntekijöitä toimimaan ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi.
– Koska työehtosopimukset ovat voimassa, kyseessä olisi poliittinen lakko Suomen hallitusta vastaan. Nykyisellä hallituksella on kansainvälisesti verrattuna hyvin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, ja SAK haluaa olla päättämässä yhdessä hallituksen ja työnantajien kanssa parhaiten vaikuttavista ilmastotoimista. Myös nuoria on kuultava, Björkbacka tähdentää.
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi vuosi sitten raportin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen yli 1,5 asteella johtaisi järkyttäviin seurauksiin maapallolla: eläinlajien sukupuutto ja aavikoituminen kiihtyisi, tuhoisat tulvat ja tulipalot lisääntyisivät ja nälänhädän joutuisi kokemaan yhä useampi ihminen.
Sekä SAK että ilmastolakkoliike haluavat Suomen päivittävän ilmastolain niin, että sen päästövähennys- ja hiilinielutavoitteet ovat linjassa 1,5 asteen lämpenemisrajan kanssa. Tämä on myös Suomen hallituksen tavoite.
– SAK:lle on ilmastolakkoliikkeen tapaan tärkeää, että toimet päästöjen vähentämiseksi ovat oikeudenmukaisia. Niiden pitää luoda uutta hyvälaatuista työtä ja mahdollistaa työntekijöiden tarvitsemien uusien taitojen oppiminen. Toimet eivät myöskään saa johtaa toimeentulovaikeuksiin. Sosiaalisesti kestävästi toteutettuna varmistetaan ihmisten halu toimia tavoitteen saavuttamiseksi, Pia Björkbacka sanoo.
