Vaatimus jatkuvasta opppimisesta voi ahdistaa, jos se ei ole luonteva osa työtä. Kuva Riitta Veijola, Lehtikuva.
Huippukiinnostavaa vai pelkästään ahdistavaa? – Jatkuva oppiminen on tuotava osaksi arkea
Mitä sanapari jatkuva oppiminen tuo sinulle mieleen? Onko se jotakin innostavaa ja huippukiinnostavaa vai pikemminkin stressaavaa ja ahdistavaa? Ainakin se on jotakin, jota ilman meidän on vaikea selvitä.
Ensin faktoja: Ennusteiden mukaan noin kolmannes nykyisistä suomalaisista työpaikoista katoaa digitalisaation edetessä ja arviolta noin miljoona suomalaista pitää uudelleen kouluttaa tulevan kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että usealla tällä hetkellä työelämässä olevalla on edessään uranvaihto tai työtehtävän oppiminen uudelleen.
Haaste on valtava, myöntää SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski.
– Jatkuvan oppimisen tarve on onneksi tunnistettu laajasti yhteiskunnassa. Työpaikoista pitää tehdä oppimisen paikkoja ja meidän on kehitettävä joustavia tapoja oppia työssä ja työn ohessa. Myös työttömien mahdollisuuksia päivittää osaamistaan on parannettava.
SAK on esittänyt jo aiemmin aikuiskoulutuksen uudistamista niin, että kynnys lähteä koulutukseen madaltuisi. Tämä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta suorittaa opintokokonaisuuksia pienemmissä osissa ja erilaisia tapoja tehdä työuran aikana kertynyt osaaminen näkyväksi.
Uusi teknologia ja digitalisaation eteneminen voi tuntua uhkaavalta, mutta kehitys tarjoaa mahdollisuuden parempaan työllisyyteen. Konsulttiyhtiö McKinsey on arvioinut, että automaation ja tekoälyn hyödyntämisen avulla Suomeen voi syntyä yli 100 000 uutta työpaikkaa ja bruttokansantuote kasvaa jopa kolmella prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä kuitenkin edellyttää, että työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa investoidaan jatkuvaan oppimiseen ja ihmiset saadaan innostumaan siitä.
Koulutuksen jakauduttava tasaisemmin
Mikko Heinikoski on huolissaan siitä, että oppiminen jakautuu tällä hetkellä epätasaisesti. Toimihenkilöt ja asiantuntijat saavat työnantajan maksamaa henkilöstökoulutusta työntekijäasemassa olevia huomattavasti enemmän. Aikuiskoulutustukea hyödyntävät kaikkein vähiten suorittavaa työtä tekevät ja erityisesti teollisuudessa työskentelevät miehet.
– Työnantajien etu on pitää kaikkien työntekijöidensä osaaminen ajan tasalla, painottaa Heinikoski.
Hänestä osaajapulaa valittavien työnantajien kannattaisi panostaa nyykyistä enemmän oman henkilöstönsä kouluttamiseen uusiin taitoihin.
– Koulutus ei ole kustannus, vaan investointi, jolle ajan myötä saadaan hyvä tuotto. Me olemme osaamisintensiivinen yhteiskunta ja meidän pitää panostaa ihmisiin, jos haluamme menestyä kansainvälisessä kilpailussa.
Osaamisen merkityksestä ja jatkuvasta oppimisesta puhutaan nykyään paljon, mutta konkretiaa on toistaiseksi vähemmän. Hallitusohjelmassa tunnustetaan tarve uudistaa aikuiskoulutusta ja panostaa ylipäänsä ihmisten osaamiseen. Työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä esittäneet aikuiskoulutustuen uudistamista joustavammaksi niin, että se tukisi paremmin opiskelua työn ohessa.
Uuden oppiminen osaksi työn sisältöä
Moni työntekijä kokee nykyteknologian työssään ahdistavaksi. Tämä voi johtua siitä, että työntekijöitä ei perehdytetä uuden teknologian käyttöön riittävästi tai uuden oppimiseen ei varata tarpeeksi aikaa. Kyse on myös asenteista. Uuden oppiminen ei ole jotain, jota tehdään muun työn ohessa, jos aikaa jää, vaan sen pitää olla osa työn sisältöä.
SAK on etsinyt yhdessä teknologiayhtiö Googlen kanssa käytännön ratkaisuja jatkuvaan oppimiseen. Aiheesta julkaistiin vuoden alussa keskustelupaperi, jossa
esitellään neljä toimenpide-ehdotusta jatkuvan oppisen edistämiseksi. Niissä keskitytään hyvien perustaitojen varmistamiseen kaikille, työpaikkojen tukemiseen siinä, että niistä tulee digioppimisen paikkoja, oppimisen mahdollistamiseen nykyistä sujuvammin työn ohessa ja arkioppimisen tekemiseen näkyväksi muodollisen työkokemuksen ja tutkintotodistusten ohella.
– Teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisessa ja tehdä opiskelemisesta helpompaa esimerkiksi erilaisten verkko-oppimisalustojen avulla. Näissä ratkaisuissa Google on edelläkävijä ja tällä saralla jatkamme yhteistyötä, Mikko Heinikoski kertoo.
Pirjo Pajunen