Meillä ei ole totuttu puhumaan palkoista avoimesta, mutta jos palkkatasa-arvoa halutaan edistää ja palkkasyrjintää ehkäistä, avoimuus kannattaa. Kuva Marjaana Malkamäki.
Kolme kysymystä palkka-avoimuudesta
Jos henkilöstö kokee palkkausjärjestelmän oikeudenmukaiseksi ja hyvin perustelluksi, ongelmaa avoimuuden kanssa ei pitäisi olla, sanoo SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Anne Mironen.
Miksi palkkatietojen nykyistä suurempi avoimuus on tärkeää?
– Palkka-avoimuus auttaisi edistämään sitä, että ketään ei syrjitä ja samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa. Lisäksi hyvästä työsuorituksesta voidaan palkita erilaisilla henkilökohtaisilla lisillä. Näitä varten työpaikoilla pitäisi olla kaikkien työntekijöiden tuntemat palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät. Oikeudenmukainen palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä ja sen tunteminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstön palkkatyytyväisyyteen.
– SAK kysyi palkka-avoimuudesta tammikuussa luottamushenkilöiltä. Heistä kaksi kolmasosaa kannatti palkkojen avoimuutta työpaikalla, ja he jos ketkä tuntevat työpaikkojen tilannetta ja todellisuutta.
Mikä on paras tapa edistää avoimuutta?
– Kyllä se on lainsäädäntö. SAK on esittänyt, että tasa-arvolakia pitäisi tältä osin uudistaa.
Miksi palkoista on niin vaikea keskustella?
– Meillä on totuttu siihen, että palkoista ei puhuta, asia koetaan hyvin henkilökohtaiseksi. Lain mukaan palkka ei kuitenkaan ole niin sanottu arkaluontoinen yksilöä koskeva tieto.
– Ehkä meillä pelätään negatiivisia tunteita kuten kateutta, mielipahaa tai esimerkiksi häpeää. Jos henkilöstö kokee palkkausjärjestelmän oikeudenmukaiseksi ja hyvin perustelluksi, ongelmaa avoimuuden kanssa ei pitäisi olla.
– Voi myös ajatella, että mitä salattavaa on siinä, millä hinnalla työnantaja ostaa työntekijöiltä työntekopalveluja ja millaisesta hyvästä toiminnasta työnantaja katsoo aiheelliseksi maksaa lisäpalkkioita.