Kuvaaja: Patrik Lindström
SAK:n työolobarometri: Työntekijät entistä tyytymättömämpiä vaikutusmahdollisuuksiinsa työssään
SAK:n työolobarometrin mukaan työntekijöiden tyytymättömyys mahdollisuuksiinsa vaikuttaa oman työnsä järjestämiseen on lisääntynyt. Vuonna 2018 työolobarometriin vastanneista SAK:laisten liittojen jäsenistä aiempaa useampi on tyytymätön mahdollisuuksiinsa vaikuttaa etenkin siihen, miten työt työntekijöiden kesken jaetaan sekä missä järjestyksessä, missä tahdissa ja millä menetelmillä niitä tehdään.
Työpaikan laadulla on tutkimusten mukaan merkittävä yhteys siihen, onko henkilö tyytyväinen mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan työhönsä. SAK:n Hyvän työn mittarin mukaisilla hyvillä työpaikoilla ei ole ketään, joka olisi tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiinsa, mutta melko huonoilla työpaikoilla tyytymättömien osuus on 35 prosenttia ja huonoilla 60 prosenttia.
– Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat suorassa suhteessa työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Tämän vuoksi on hälyttävää, että SAK:laisten liittojen jäsenet kokevat vaikutusmahdollisuutensa oman työnsä suhteen heikentyneen ja kokemukset työn mielekkyydestä ovat myös menossa huonompaan suuntaan, tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen perustelee.
– Useat tutkimukset osoittavat, että jos työntekijällä on vähintään melko paljon mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä järjestelyihin, lähes kaikki asiat ovat hänen mielestään silloin työssä kohdillaan. Hän viihtyy ja jaksaa sekä sairastaa vähemmän.
SAK haluaa lisätä myös työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja työvuorojärjestelyihin. Työolobarometrin mukaan suurimmalla osalla eli 62 prosentilla SAK:laisten liittojen jäsenistä on tällä hetkellä täysin kiinteä työaika ja liukuva työaika on käytössä vain noin 15 prosentilla duunarialoilla työskentelevistä.
Joustavaa työaikaa tekevien osuus on kuitenkin lisääntynyt tasaisesti työaikapankkien yleistyessä. SAK:n työolobarometriin vuonna 2018 vastanneista työaikapankin piirissä oli vajaa neljäsosa eli 23 prosenttia työntekijöistä, kun vuonna 2014 heitä oli vain 16 prosenttia.
– Työaikapankki ja liukuva työaika lisäävät selvästi työntekijöiden tyytyväisyyttä. Kun työaika joustaa myös työntekijän tarpeiden mukaan, lisää se tutkimusten mukaan työn mielekkyyttä, auttaa jaksamaan työssä ja jatkamaan pidempään työelämässä, Juntunen muistuttaa.
– Vaikka suomalainen työaika on yksi joustavimmista koko Euroopan mittakaavassa, työaikajoustot lähtevät tällä hetkellä usein tuotannon tai työnantajan tarpeista eivätkä niinkään työntekijän aloitteista.
Suomen työelämästrategian tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä, mutta SAK:laisilla aloilla kehitystä parempaan ei ole havaittavissa jäsenille tehdyn työolobarometrin mukaan. Työelämän laatu saa vuoden 2018 mittauksessa samat pisteet kuin neljä vuotta aiemmin – eli 66 pistettä asteikolla 0-100.
– Tarvitsemme välttämättä seuraavalla vaalikaudella SAK:n ehdottaman Suomalaisen työn kehittämisohjelman, joka tukee työyhteisöjä, jotka haluavat parantaa sekä omaa tuottavuuttaan että työntekijöidensä hyvinvointia. Hyvä työelämä – eli tuottava, turvallinen ja mielekäs työ – on mahdollista saavuttaa kaikenlaisissa töissä.
SAK:n työolobarometrin aineisto on kerätty helmi-maaliskuussa 2018. Tutkimuksen tehnyt Kantar TNS Oy haastatteli yhteensä 1 202 SAK:laista liittojen jäsentä.