Neuvottelin esimiehen kanssa ensimmäisen kerran jo seitsemäntoistavuotiaana, kun hän väitti, ettei minulla ole oikeutta lomakorvaukseen, kertoo Heidi Åkerfelt. Kuva Patrik LIndström.
Pääluottamusmies Heidi Åkerfelt: ”Henkilökunnan pitäisi kuulla useammin, että sitä arvostetaan”
Kunnat voivat parantaa mainettaan huolehtimalla hyvin henkilöstöstään, sillä työntekijät antavat kunnalle kasvot. Näin sanoo Heidi Åkerfelt, joka toimii JHL:n jäsenten pääluottamusmiehenä Raaseporin kaupungissa Uudellamaalla.
– Viime syksyn poliittinen lakko kasvatti työntekijöiden me-henkeä ja osoitti, miten tärkeää työtä lakkoon osallistuneet ammattiryhmät tekevät. Henkilökunnan pitäisi kuulla useammin, että sitä arvostetaan, sanoo Heidi Åkerfelt. Hän edustaa noin 430:ä Raaseporin kaupungin työntekijää, jotka kuuluvat Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon JHL:ään.
Raaseporissa lakossa olivat siivous- ja ateriapalvelun sekä urheilupuolen JHL:ään kuuluvat työntekijät.
Henkilöstö antaa kunnalle kasvot, ja Åkerfelt toivoisi työnantajien kiinnittävän enemmän huomioita työntekijöiden työviihtyvyyteen.
– Resurssit ovat rajalliset, mutta työntekijöitä on helpompi houkutella, jos kunta tunnetaan siitä, että se huolehtii työntekijöistään ja tekee sujuvaa yhteistyötä. Minusta meillä on Raaseporissa suurta potentiaalia, sillä teemme pääosin erinomaista yhteistyötä johdon kanssa.
Sosiaalialan töistä hyötyä pääluottamusmiehen tehtävässä
Heidi Åkerfelt on koulutukseltaan sosionomi. Hän työskenteli työttömien nuorten työllisyyskoordinaattorina ennen kuin hänestä reilu vuosi sitten tuli pääluottamusmies. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa lastensuojelussa ja kouluavustajana.
Åkerfelt katsoo, että hänellä on pääluottamusmiehen tehtävässä suurta hyötyä aiemmista kokemuksistaan – joutuuhan hän nytkin selvittelemään vaikeita tilanteita. Ja eniten Heidi Åkerfelt pitääkin tehtävässään juuri siitä, että saa olla mukana keskustelemassa jäsenten ja työnantajan kanssa.
Suuri osa pääluottamusmiehen ajasta kuluu kokouksissa ja paperihommissa, mutta Åkerfelt käy myös ahkerasti eri puolilla kuntaa jäseniä tapaamassa.
– Jos joku meidän jäsenistämme soittaa vaikkapa Bromarvista tai Mustiosta ja haluaa tavata minut, lähden mielelläni käymään siellä.
Yhteistyöllä palkanalennuksia vastaan
Viime kuukausien suuri kysymys Raaseporissa on ollut epäpätevyysvähennys eli palkanalennus, jota monet kunnat soveltavat, ellei työntekijällä ole tietynlaista koulutusta. Maanlaajuisesti kyse on miljoonista palkkaeuroista, joita ei ole maksettu asianmukaisesti. Asia koskee useiden eri ammattiliittojen jäseniä.
– Olemme tehneet yhteistyötä Raaseporin muiden pääluottamusmiesten kanssa, ja kaupunki on ilmoittanut meille, että haluamamme oikaisut tehdään. Se oli yksi niistä asioista, joissa piti pystyä perustelemaan kantansa, Heidi Åkerfelt sanoo.
Toinen ajankohtainen kysymys on varhaiskasvatuslaki. Lähihoitajat ovat olleet huolissaan työpaikkojensa puolesta, koska vastedes kolmanneksella henkilökunnasta on oltava yliopistokoulutus ja kolmanneksella ammattikorkeakoulukoulutus. Åkerfelt kuitenkin toteaa siirtymäkauden ulottuvan vuoteen 2030 asti.
– Koulutettuja lastentarhanopettajia ei ole tarpeeksi, ja monet lähihoitajat eläköityä siirtymäkauden aikana.
Takana raskaat neljä vuotta
Kuluva hallituskausi on ollut rankka julkisen sektorin palkansaajille. Heidän työaikaansa on pidennetty ja lomarahojaan leikattu. Heidi Åkerfelt sanoo, että keskusteluilmapiiri on ollut synkkä, mikä on ollut raskasta työntekijöille.
Åkerfeltin mielestä hallituskaudella päällimmäisenä on ollut itsekkyys.
– Kohta saamme uuden hallituksen ja uskon, että yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja sen kaltaiset arvot pääsevät taas kunniaan.
Jonny Smeds