Miksi Suomeen tarvitaan työperäisen maahanmuuton ohjelma?

Miksi SAK ajaa työperäisen maahanmuuton ohjelmaa?

Yksi tärkeimmistä syistä on, että Suomi kuten muutkin Euroopan maat tarvitsevat lisää työvoimaa – muutakin kuin niin sanottua huippuosaamista. Osaavien työntekijöiden puute koetaan yrityksissä yhdeksi kasvun esteeksi. 

Keskustelua vaikeuttaa se, että maahanmuutosta puhutaan helposti yhtenä kokonaisuutena, sanoo SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä.

Humanitaarinen maahanmuutto kuten turvapaikanhakijat ovat vain pieni osa maahanmuuttoa.

– Työperäinen maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikka on lähtökohtaisesti pidettävä erillään toisistaan, koska niillä on täysin eri lähtökohdat ja tavoitteet.

Työperäisestä maahanmuutosta pitäisi puhua vastuullisesti ja omana erillisenä kokonaisuutenaan.

– Tarvitsemme työperäisestä maahanmuutosta ennakoivan, johdonmukaisen ja suunnitelmallisen ohjelman, jossa esitetään myös selkeitä toimenpide-ehdotuksia, Kyntäjä kuvaa.

Ennakoiminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että päätöksenteon pohjaksi on tutkimustietoa siitä, millaiselle koulutukselle ja osaamiselle on tarvetta. 

Kyntäjä painottaa, että työperäinen maahanmuutto on vain yksi keino vastata työmarkkinoiden osaamispulaan.

– SAK:lle on ensisijaisesti tärkeää, että kaikkien suomalaisten mukaan lukien täällä jo olevien maahanmuuttajien osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen panostetaan. Tämä pitää huomioida myös seuraavassa hallitusohjelmassa.

Ovatko muutkin heränneet aiheeseen kuin SAK?

Juuri minkään asian ympärille ei ole ollut näin helppoa rakentaa yhteisymmärrystä, sanoo Eve Kyntäjä. Kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt ovat yhdessä asettuneet ajamaan työperäisen maahanmuuton ohjelmaa.

– Kaikki ovat yksimielisiä esimerkiksi siitä, että oleskelulupahakemusten käsittely on saatava nopeammaksi ja ketterämmäksi, Kyntäjä sanoo.

SAK:lle on kuitenkin tärkeää, ettei työehtojen ennakkovalvonnasta luovuta ja että ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta pidetään kiinni.

– Työehtojen valvonta ei ole kunnossa eivätkä sanktiot työehtojen rikkomuksista ole riittäviä. Työsuojeluviranomaiset tarvitsevat lisää resursseja.

Yhtä mieltä ollaan siitäkin, että Suomea pitäisi markkinoida aktiivisemmin ulkomailla maana, johon on hyvä tulla tekemään töitä, tutkimusta tai opiskelemaan. Myös mahdollisuutta asioida englanniksi pitäisi parantaa. 

Miten SAK on ajanut asiaa?

SAK ajaa työperäisen maahanmuuton ohjelmaa seuraavaan hallitusohjelmaan yhdessä muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa.

SAK on parhaillaan teettämässä selvitystä siitä, millaista työperäinen maahanmuutto on Kanadassa, Ruotsissa ja Tanskassa, ja mitä verrokkimailta voisi ottaa opiksi, Eve Kyntäjä kertoo. 

Ruotsissa esimerkiksi päästiin juuri yhteisymmärrykseen maahan saapuneiden työllisyyskokeilusta, jossa valtio maksaa osan palkasta, Kanadassa on pisteytysjärjestelmä, Tanskassa taas on viime vuosina kiristetty ruuveja maahanmuuttajien sosiaaliturvan osalta. 

– Ennen Suomen omia päätöksiä on tärkeää tietää, mitä seurauksia muiden maiden toimilla on ollut. 

Miten asia etenee?

Seuraavassa hallitusohjelmassa on työperäisen maahanmuuton ohjelma, Eve Kyntäjä uskoo. 

– Kyllähän tuoreet väestöennusteet jo maalaavat kuvan siitä, että asialle on tehtävä jotain.

Kyntäjä toivoo, että ohjelman myötä keskustelu muuttuu myös laadukkaammaksi. 

– Ei puhuta vaan yleisellä tasolla, että ”lisää maahanmuuttoa” vaan siitä, että tänne on saatava ihmisiä, jotka oikeasti työllistyvät. 

Käytännössä asia etenee Eve Kyntäjän toiveiden mukaan niin, että työ- ja elinkeinoministeriö perustaa vaalien jälkeen työryhmän, jossa työmarkkinajärjestöt ovat mukana.

– Jos ne, joilla on työelämän käytännön asiantuntemus, eivät ole ohjelmaa tekemässä, syntyy helposti vain liian ympäripyöreitä ohjelmia konkreettisten toimenpiteiden sijaan. 

Veera Luoma-aho