Työpaikan ilmapiirillä on suuri vaikutus työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Kuva Marjaana Malkamäki.
Hyvällä työpaikalla puhalletaan yhteen hiileen
SAK:n tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen muistuttaa, että työpaikan ilmapiirillä ja johtamistavalla on suuri merkitys siihen, miten työpaikalla voidaan. Hän vastaa kolmeen kysymykseen hyvästä työstä.
1. Mitkä ovat hyvien työolosuhteiden tärkeimmät tunnusmerkit?
– Hyvän työn kriteereinä voi pitää monia itsestään selviltä tuntuvia tekijöitä. Kuten työtä, jossa ei satu tapaturmia ja jossa työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti tai työtä, joka ei sairastuta ja josta saa kohtuullista palkkaa. Hyvässä työssä työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä järjestämiseen ja työajat joustavat myös työntekijöiden tarpeen mukaan.
– Työpaikan ilmapiirillä on suuri merkitys työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Hyvässä työssä työntekijät tuntevat yhteenkuuluvuutta ja antavat apua toisilleen. Työtä johdetaan oikeudenmukaisesti ja työpaikalla vallitsee luottamus.
– Monille suomalaisille työpaikan pysyvyys on kuitenkin tärkein hyvän työn ominaisuus.
2. Kumpia SAK:laisella kentällä on enemmän, hyviä vai huonoja työpaikkoja?
– SAK:n Hyvän työn mittarilla mitattuna reilu viidennes SAK:laisten liittojen jäsenistä tekee työtä melko hyvillä ja hyvillä työpaikolla. Saman verran SAK:laisista työskentelee melko huonoilla tai huonoilla työpaikoilla.
– Enemmistö eli reilu puolet SAK:laisista on töissä työpaikoilla, joita voi kuvailla keskinkertaisiksi. Niillä osa asioista on hyvin ja osa huonosti. Yhteistä näille työpaikoille on, että työelämän laadussa on edelleen paljon kehittämistä.
3. Mikä merkitys pomoilla on hyvien työolosuhteiden luomisessa?
– Esimiehillä ja johtajilla on suuri merkitys työyhteisön hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Esimiesten keskeinen tehtävä on auttaa työntekijöitä onnistumaan työssään. Siihen liittyy työn järjestäminen ja jakaminen siten, että työtä ja siihen liittyviä kuormitustekijöitä on sopivasti – ei liikaa eikä liian vähän.
– Kyttääminen, syyllistäminen ja pelolla johtaminen levittävät kielteistä ilmapiiriä. Kuunteleva, keskusteleva ja kannustava esimies sen sijaan edistää työpaikan yhteishenkeä, luottamusta ja vastavuoroisuutta.