Henkilöstökoulutusta tarjotaan eniten 25-44-vuotiaille työntekijöille. Kuva Gorilla, Kevin Kozicki.
Henkilöstökoulutuksen määrä vähentynyt – ”trendi on täysin väärä”
Työnantajien tarjoaman henkilöstökoulutuksen määrä on vähentynyt viiden vuoden takaiseen verrattuna. Vaikka muutos ei ole suuri, SAK:n Mikko Heinikoski pitää kehitystä täysin vääränä.
Työnantajat valittavat työvoimapulaa ja vaikeutta löytää osaavia työntekijöitä. Sitä taustaa vasten Tilastokeskuksen tuoreen Aikuiskoulutustutkimuksen tiedot henkilöstökoulutuksen vähenemisestä ovat yllättäviä ja trendi huolestuttava, sanoo SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski.
– Voisi kysyä, että näinkö työnantajat omalta osaltaan hoitavat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa.
Heinikoski huomauttaa, että menestyviä yrityksiä yhdistää se, että ne ovat ymmärtäneet jatkuvan kehittämisen ja työntekijöiden osaamisen merkityksen kilpailussa pärjäämisessä.
– Valitettavasti koulutusta ei kaikissa yrityksissä nähdä investointina vaan se koetaan kulueräksi. Koulutusmyönteisyys olisi kuitenkin hyvä tapa houkutella ja sitouttaa työntekijöitä yritykseen.
Koulutus kasautuu koulutetuille
Koulutus ei jakaudu työpaikoilla tasaisesti, vaan se kasautuu korkeammin koulutetuille, nuorille 25–44-vuotiaille ja naisille. Tosin 35–44-vuotiaiden saaman henkilöstökoulutuksen määrä on tippunut viidessä vuodessa eniten (11 %).
– Viisas työnantaja huolehtii siitä, että koko henkilöstön osaaminen pysyy ajan tasalla. Nuoret tarvitsevat koulutusta kehittyäkseen ammatillisesti. Ikääntyneillä työntekijöillä ajan tasalla olevat taidot puolestaan kannustavat jatkamaan työuraa.
Lähes työssä kuin työssä tarvitaan nykyään digitaitoja. Jos näissä taidoissa on puutteita, työpaikan löytäminen on vaikeaa. Suomessa arvioidaan olevan lähes 600 000 aikuista, joilla on puutteita perustaidoissa.
– Työntekijöiden lisäksi tilanteesta kärsivät yrittäjät, kun he eivät löydä työntekijöitä avoimiin työpaikkoihin, Heinikoski muistuttaa.
Koulutussuunnitelmat kuntoon
Mikko Heinikoski kannustaa työpaikkoja laatimaan yhteistoimintalain edellyttämät henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja toteuttamaan niitä pitkäjänteisesti. Työnantajat voisivat myös aktiivisemmin hyödyntää oikeuttaan verovähennykseen koulutuspäiviltä.
Työnantajille suunnattu taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää työntekijää kohti vuodessa. Kannuste on ollut käytössä vuodesta 2014, mutta siihen varattuja rahoja on jäänyt joka vuosi käyttämättä.
– Tämä kertoo siitä, että laki ei toimi tarkoitetulla tavalla, Mikko Heinikoski harmittelee.
Pirjo Pajunen