Myytinmurtaja: Eikö palkkatasa-arvon edistäminen kiinnosta SAK:ta?

Väite 1: Samapalkkaisuus ei ole SAK:lle ykkösasia

– Se on SAK:lle yksi ydinkysymyksistä. Mitä hyötyä meistä on, jos emme saa tätä asiaa pitkällä aikavälillä korjattua, SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko puuskahtaa.

Sukupuolten välisten palkkaerojen kurominen umpeen on ollut hänen mukaansa SAK:n tavoitteena aina, ja paljon on myös saatu aikaan. Kokon mielestä SAK:n saavutuksilla on pitkä historia jo lainsäädännön kehittämisessä.

– Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien synty sekä ylipäätään tämän ajattelun vieminen yhteiskunnassa eteenpäin. Meidän roolimme oli 1980-luvun alusta lähtien vahva työnantajien ja yrittäjien ankarasta vastustuksesta huolimatta. Eivät nämä asiat itsekseen lainsäädäntöön ole valitettavasti tulleet. 

Kokko muistuttaa, että SAK tekee jatkuvasti samapalkkaisuutta edistävää työtä kolmikantaisesti. Esimerkiksi vuoteen 2019 tehty kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma on kerännyt yhteen hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen toimenpiteet. Aiempien samapalkkaisuusohjelmien aikana sukupuolten palkkaero on kaventunut. Myös esimerkiksi työpaikoilla tehtävät tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset edistävät samapalkkaisuutta, ja niitäkin SAK on ollut edistämässä ja kehittämässä. 

– SAK vie näitä asioita jäsenten puolesta maaliin poliittisella tasolla. Järjestön rooli on ollut mielestäni aivan olennainen. 

Väite 2: Turha vedota historiaan – SAK:n pitää taistella samapalkkaisuuden eteen nyt

Naisten ja naisvaltaisten alojen palkkoja saadaan ylös sopimuspolitiikalla, ja se on SAK:n, sekä ennenkaikkea SAK:n liittojen ydinaluetta, Ismo Kokko sanoo. Se on kyllä Kokon mielestä totta, että sukupuolten välinen palkkaero on yrityksistä huolimatta kutistunut liian hitaasti. 

–Naisvaltaisten alojen palkkataso pitäisi saada ylöspäin vaikka puoliväkisin. Muuten alat eivät houkuttele miehiä, ja kuvio ruokkii itseään.

Ismo Kokon mukaan tärkeää olisi tosin pyrkiä purkamaan työelämän ja ammattien sukupuolittumista. Suomessa yksi syy naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin on sukupuolen mukaan eriytyneet työmarkkinat. 

– Meillä on pitkä historia sille, että työmarkkinat ovat jakautuneet “naisten ja miesten töihin”. Miesten työtä on arvostettu enemmän, ja naisten työ on nähty apuna ja lisänä. Se kuvaa yhä asennemaailmaa, Ismo Kokko sanoo. 

Jos puhutaan samasta työstä, palkkaerot eivät ole kovin suuret. Jos puhutaan ”samanarvoisesta” työstä, erot repeävät.

– Jos palkkavertailuja tekee sopimusalueiden sisällä, ongelmia on, mutta ne ovat pienenemään päin. Mutta jos alkaa vertailla mies- ja naisvaltaisia aloja, siellä niitä eroja alkaa syntyä.

Väite 3: SAK:n miesvaltaiset alat ovat kiinnostuneita vain omista aloistaan

– Se ei pidä paikkaansa. Miesvaltaiset alat ovat auttaneet naisvaltaisia aloja, Ismo Kokko sanoo. 

Tulopoliittiset kokonaisratkaisut perustuivat siihen, että ratkaisuja pystyttiin tekemään yhdessä. Miesvaltaiset alat olivat mukana rakentamassa tasa-arvoa edistäviä ratkaisuja. Kun nyt näyttää siltä, että olemme uudessa järjestelmässä, on löydettävä uudet keinot, Kokko sanoo. 

– Paljon parjatuissa tupoissa oli usein myös matalapalkka ja naispalkkaerä. Enää niitä ei ole koska työnantajapuoli, etunenässä EK, on irtaantunut keskitetyistä sopimuksista väittäen niiden olevan liian jäykkiä. 

SAK:ssa rakennetaan parhaillaan uutta palkkapoliittista ohjelmaa, jossa sukupuolten samapalkkaisuus on isossa roolissa. Valmista pitäisi olla marraskuussa. 

– SAK:n liittojen on tässä yhteydessä hyvä miettiä, miten uudessa järjestelmässä palkankorotuksia voi kohdentaa niin, että sukupuolten palkkaeroja saadaan korjattua. 

Väite 4: SAK ei vaadi riittäviä toimia – Ranskassa yrityksiä sakotetaan palkkaeroista

Sekä Suomessa että Ranskassa laki on edellyttänyt saman palkan maksamista samasta työstä jo kauan ja osa rikkomuksista on kriminalisoitu.

– Meillä on esimerkiksi tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki, ja muun muassa tasa-arvovaluutettu, joka näitä asioita valvoo. 

Pari vuotta sitten uudistettu tasa-arvolaki mahdollistaa aiempaa tehokkaamman puuttumisen palkkojen epätasa-arvoon.

–Mutta jos asiat eivät etene, nykyistä tehokkaampi sakkojärjestelmä on harkitsemisen arvoinen asia, Kokko sanoo. 

Hän kannustaa viemään syrjintätapaukset viime kädessä tuomioistuimiin. 

–Myös SAK:n puoleen voi tällaisissa asioissa kääntyä milloin vaan, kuten myös muissa tasa-arvokysymyksissä.

Väite 5: Naisvaltaiset alat eivät ryhdy lakkoilemaan

– Nais- ja miesvaltaisilla aloilla ei enää ole juuri eroa siinä, miten herkästi lähdetään työtaisteluun. Sen sijaan työtaistelun vaikutuksissa on suuri ero, Ismo Kokko sanoo. 

Naisvaltaisten alojen työtaisteluilla ei ole yhtä hyvää vipuvartta kuin miesvaltaisten, koska niiden kansantaloudellinen merkitys ei ole yhtä suoraviivaisesti laskettavissa. Kuntataloudelle vaikkapa lastentarhanopettajien lakko on jopa säästöä, vaikka yhteiskunnalle kokonaisuudessaan tulee kuluja. 

– Jos terästehdas seisoo, se alkaa kiinnostaa valtionvarainministeriötäkin. Mutta jos päiväkoti on lakossa, sitä ilmeisesti ajatellaan, että vanhemmat hoitakoot, äidit keksivät jotakin ja ottavat lapset vaikka mukaan töihin, Ismo Kokko heittää. 

Väite 6: SAK:ta ei tarvita väliin – yritykset kurovat oma-aloitteisesti palkkaeroa umpeen maineen menetyksen pelossa

Ismo Kokko ei usko, että palkkatasa-arvo kauheasti kiinnostaa ainakaan suurempia yrityksiä. 

– Jos asiasta ei tule maineeseen suuria kupruja, ei se vaikuta. Potkivathan firmat ulos YT:ssä satoja ihmisiä, eikä maineen menetyksen pelolla ole siinäkään vaikutusta. 

Sitä paitsi jo työantajien ja palkansaajien käsitykset palkkatasa-arvon toteutumisesta eroavat. Kun palkkaeroista on kyselty, palkansaajien mukaan perusteettomia eroja on ollut 17 prosentilla työpaikoista ja vain kolmasosa piti tilanneta hyvänä. Työantajien mukaan ongelmia ei ole ollut. 

Veera Luoma-aho/Toimitus