Kuva: Gorodenkoff / iStock
SAK:n työolobarometri: Mitä paremmat työolot, sitä myönteisemmin uusi teknologia koetaan työpaikalla
Kun työolojen laatu on kunnossa, on uuden teknologian käyttöönotto työpaikalla helpompaa. Työtehtävien määrää uusi teknologia ei näytä merkittävästi vähentäneen, SAK:n työolobarometrista selviää.
Hyvissä työoloissa työskentelevistä SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä 25 prosenttia kokee uuden teknologian käyttöönoton pelkästään myönteiseksi ja 9 prosenttia kielteiseksi. Huonoissa tai melko huonoissa työoloissa pelkästään myönteisiä kokemuksia on vain 6 prosentilla työntekijöistä ja pelkästään kielteisiä 38 prosentilla.
Teknologian käyttöönottoon liittyvien myönteisten ja kielteisten ilmiöiden yleisyys työelämän laadun eri tasoilla
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila korostaa, että teknologian käyttöönoton onnistuminen on työpaikan omissa käsissä.
– Työpaikan työolojen laadun parantaminen lisää myönteistä suhtautumista uuteen teknologiaan. Tulos vahvistaa käsitystä, että työhyvinvoinnilla ja työn tuottavuudella on selkeä kohtalonyhteys.
Työoloilla on suurempi vaikutus uuden teknologiaan vastaanottamiseen kuin toimialalla, iällä tai sukupuolella. Nuorilla enintään 30-vuotiailla työntekijöillä on paremmat kokemukset teknologiasta kuin vanhemmilla. Miehet suhtautuvat uuteen teknologiaan naisia myönteisemmin ja teollisuudessa teknologian käyttöönotto näyttää onnistuvan paremmin kuin muilla toimialoilla.
Uudella teknologialla ei ole merkittäviä työllisyysvaikutuksia
Teknologiset muutokset ovat SAK:laisilla aloilla yleisiä. Lähes puolet (48 %) työolobarometrin vastaajista kertoi, että heidän työssään on viimeisten vuosien aikana otettu käyttöön uusi teknisiä laitteita.
Uutta teknologiaa käyttöön ottaneiden työpaikkojen työntekijöistä kolme neljännestä (74 %) kertoi, ettei heille kuuluneita työtehtäviä ole siirtynyt koneiden, automaattien, robottien tai muun teknologian tehtäväksi. Vain neljällä prosentilla työntekijöistä työtehtäviä oli siirtynyt merkittävästi ja 22 prosentilla jossain määrin koneiden tehtäväksi.
Vastaava tulos saatiin SAK:n maaliskuussa toteutetussa luottamushenkilöpaneelin kyselyssä. Kyselyssä 72 prosenttia luottamushenkilöistä arvioi, ettei uuden teknologian käyttöönotolla ole ollut työllisyysvaikutuksia.
– Teknologia voi lisätä, poistaa tai muuttaa yksittäisiä työtehtäviä, mutta ainakaan toistaiseksi se ei itsessään ole hävittänyt kokonaisia työpaikkoja kovinkaan yleisesti. Raskaiden tai vaarallisten työtehtävien poistuminen on usein hyväkin asia ja saattaa lisätä työn mielekkyyttä, Juha Antila toteaa.
Työolobarometriin haastateltiin 1 202:ta SAK:laisen ammattiliiton jäsentä puhelimitse helmi- ja maaliskuussa 2018. Työolojen laatua mitattiin barometrissa SAK:n kehittämällä Hyvän työn mittarilla, joka mittaa työelämän perusasioita sekä työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä.
Työolobarometrin uutta teknologiaa koskeva osaraportti on osa SAK:n nelivuotista Mahdollisuuksien aika -hanketta. Hankkeessa selvitetään kevään ajan tekoälyn ja muun kehittyneen teknologian käyttöönoton vaikutuksia SAK:laisten palkansaajien työhön.
Aikaisemmin toukokuussa SAK julkaisi uuden teknologian käyttöönottoa koskevan luottamushenkilökyselyn. Kesäkuussa SAK julkaisee vielä työntekijöiden teemahaastatteluihin perustuvan tutkimuksen tekoälyn käyttöönoton vaikutuksista ammattitöiden sisältöön.
SAK:n työolobarometrin osaraportti: Miten uusi teknologia muuttaa palkansaajien työtä?
Lue myös:
SAK:n luottamushenkilökysely: Uuden teknologian vaikutukset työpaikoille