Viisi muutosta, jotka tekoäly ja digitalisaatio tuovat duunarin työhön

SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen Robotti ja duunari -seminaarissa viime viikonloppuna luottamushenkilöt arvioivat älykkään teknologian vaikutuksia työhön. Seminaarissa esiteltiin myös ennakkotietoja hankkeen tekoälyteemaan liittyvästä aineistosta.

1 Työtehtäviä häviää ja uusia tulee tilalle

Digitaalisuus on nykyisin läsnä liki jokaisella työpaikalla. SAK:n toukokuussa julkistettavan työolobarometrin vastaajista valtaosan työ vaati vähintäänkin yhteydenpitoa kännykällä tai sähköpostilla. Joka toisella työpaikoista on otettu viime aikoina käyttöön uusia teknologioita.

– Voi sanoa, että digitaalinen tekniikka on läpileikannut SAK:laisen työväestön, sanoo kehittämispäällikkö Juha Antila.

Neljä kymmenestä SAK:laisesta työskentelee tietokoneohjattujen koneiden tai esimerkiksi skannerien kaltaisten elektronisten laitteiden kanssa. Robottien kanssa sen sijaan ei työskentele ihan niin moni kuin uutisista voisi päätellä: heitä on vastaajista joka kymmenes.

Mutta vievätkö koneet ja robotit sitten ihmisten työt? Kyselyn mukaan työtehtäviä on poistunut joka neljännellä työpaikalla.

– Osa työtehtävistä poistuu, mutta ei välttämättä koko työ. Jos kyseessä ovat raskaat tai vaaralliset työtehtävät, tämä voi olla myös hyvä asia.

SAK:n teettämissä teemahaastatteluissa esimeriksi autoliikkeen huoltoteknikko kertoo, että uusi tekniikka vähentää mekaanisia huoltotöitä, mutta lisää sähkötyötä ja ohjelmointia. Työ ei siis välttämättä poistu vaan painottuu toisaalle.

2 Tarvitaan uutta osaamista

Kaksi kolmesta työolobarometriin vastanneesta sanoo, että työn osaamisvaatimukset ovat kasvaneet. Valtaosa jäsenistä kokee kuitenkin osaavansa käyttää työssään tarvittavaa teknologiaa. Enemmistö, 60 prosenttia, myös katsoo saaneensa riittävästi koulutusta.

– Aika harva kehtaa sanoa, että en minä osaa tätä minun työtäni tehdä, Antila sanoo.

Luottamushenkilöistä sen sijaan enemmistö on sitä mieltä, ettei työnantaja ole panostanut osaamisen kehittämiseen riittävästi. Koulutusmahdollisuuksien ei myöskään koeta aina jakautuvan tasapuolisesti.

– Työnantaja tekee tietenkin valintaa, keneen haluaa satsata. Mitä enemmän työntekijällä on pohjakoulutusta, sitä todennäköisemmin hän pääsee koulutuksiin, Antila sanoo.

Uuden teknologian käyttöönottoon työntekijät pääsevät osallistumaan yleensä vasta testausvaiheessa. Vain joka kymmenes kertoo pääsevänsä osallistumaan sen hankintaan.

Koulutuksella ja vaikutusmahdollisuuksilla on iso merkitys suhtautumisessa uusiin teknologioihin. SAK:n kesäkuussa julkistettavissa teemahaastatteluissa tekoälyn käyttöönoton vaikutuksista korostuu, että vaikutusmahdollisuuksien parantaminen voi motivoida kaikkia työntekijöitä osallisiksi kehitykseen.

– Jokainen haluaa olla arvostettu. Arvostukseen kuuluu, että jos työhösi suunnitellaan uusia teknologioita, sinut pidetään ajan tasalla ja sinua kuullaan, Antila sanoo.

3 Työn kuormittavuus muuttuu

Onko uusi teknologia sitten hyvä vai huono asia? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy. Puolet työolobarometriin vastanneista sanoo, että heidän työnsä on muuttunut aiempaa kiinnostavammaksi.

Monen työ on siistiytynyt. Teemahaastatteluissa esimerkiksi metsäkoneen kuljettaja kuvasi omaa työtään nykyisin toimistotyöksi.

Miehet suhtautuvat uusiin teknologioihin naisia myönteisemmin. Ero juontaa toimialakohtaisista eroista. Uudet teknologiat ovat vähentäneet työn kuormittavuutta ja fyysistä rasitusta etenkin miesvaltaisessa teollisuudessa.

– Teollisuudessa on otettu teknologian mahdollisuudet muita paremmin käyttöön. Muilla aloilla on enemmän huonoja kuin hyviä kokemuksia, mutta kaikissa on molempia, Antila sanoo.

Älykkäiden koneiden kanssa työskenteleminen voi lisätä työn mielekkyyttä. Teemahaastatteluissa esimerkiksi automaatiokäyttäjä koki nykyisen työnsä kiinnostavammaksi kuin aikaisemman rutiininomaisen varastotyön.

Sen sijaan postinkäsittelijän kokemus oli päinvastainen: työ oli muuttunut rutiininomaisemmaksi ja fyysinen rasitus oli yksipuolistunut. Monille turhautumista aiheuttavat myös erilaiset tekniset viat, jotka hidastavat tai keskeyttävät työtä.

Myös työpaikan toimintatavat vaikuttavat siihen, miten teknologioiden käyttöönotto koetaan.

– Ne työpaikat, jotka ylipäätään toimivat ihmisiä kunnioittaen ja huolehtivat hyvinvoinnista, ovat onnistuneet myös digitalisaation käyttöönotossa keskimääräistä paremmin, Antila sanoo.

4 Valvonta ja kontrolli lisääntyvät

Monet uusista teknologioista liittyvät työn arviointiin ja mittaamiseen. Liki puolet jäsenistöstä kokee, että uusi teknologia on lisännyt kontrollin ja valvonnan määrää. Kuljetusalalla ja luottamushenkilöiden keskuudessa luku on vielä suurempi.

Teemahaastatteluissa esimerkiksi kotihoitaja kertoo raportoinnin ja seurantajärjestelmien lisänneen työn henkistä kuormitusta. Hän kokee työntekijöiden olevan kuin vankeja, joiden jokaista liikettä seurataan.

– Lähtökohtaisesti ihmisistä on ikävää olla luupin alla. Mittareita tarvitaan, mutta niitä pitää käyttää harkiten ja perustelluissa tilanteissa, Antila sanoo.

Perusteltua on esimerkiksi liikenteen turvallisuuden parantaminen reittivalinnoilla. Pahimmillaan taas voi olla kyse epärealistisista aikatauluista, jotka eivät huomioi keliolosuhteita.

Muun muassa kaupan alalla on lisääntynyt paine olla koko ajan sähköpostin ja epävirallisten WhatsApp-ryhmien tavoitettavissa. Perustyö keskeytyy jatkuvasti, mikä lisää henkistä kuormitusta.

Toisaalta toisten mielestä kontrollin lisääntyminen on tasapuolisuuden kannalta myös hyvä asia.

– Jos on vaikkapa oletus, että joku tekee enemmän kuin toinen, mittaamalla saadaan faktaa pöytään. Esimerkiksi käy kassavirtaus: kuinka monta asiakasta kenelläkin on ollut.

5 Työ muuttuu yksinäisemmäksi ja itsenäisemmäksi

Automatisointi vähentää sosiaalista kanssakäymistä. Postinkäsittelijä työskentelee yksin koneen melussa, ja metsäkoneen kuljettaja näkee kollegoitaan kerran vuodessa. Matkatoimistovirkailija kokee, että työstä on kadonnut suola, vuorovaikutus asiakkaiden kanssa.

Työntekijöiden teemahaastattelujen perusteella työn mittaaminen näyttää korvaavan johtamista ja esimiestyötä. Monella työpaikalla keskijohto katoaa, ja sen tehtävät siirtyvät työntekijöille. Osassa töitä tämä voi lisätä mielekkyyttä ja päätösvaltaa.

Kun työnjohtaja esimerkiksi aiemmin antoi huoltoteknikolle työn, nykyisin asentaja tekee itsenäisen analyysin koneiden ja testerien avulla. Tämä on lisännyt työn asiantuntijamaisuutta, itsenäisyyttä ja vastuuta.

Toisaalta työskentely tietokoneohjattujen koneiden parissa voi kutistaa vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja jättää kaiken hallinnan koneelle. 35 prosenttia SAK:laisista kokee olevansa työssään teknologian armoilla.

– Se on kurjaa, sillä ihminen haluaa vaikuttaa siihen, mitä tekee, Antila sanoo.

Hänen mukaansa työn yksipuolisuutta voi pehmentää työpaikoilla esimerkiksi työkierrolla sekä rakentamalla erilaisia työnkuvia ja työporukoita. Johtamista ei saisi ulkoistaa koneiden reitityksille ja ohjelmistoille. Ne ovat usein myös paljon ankarampia kuin ihmiset.

– Inhimillisyys ei saisi kadota johtamisesta.

Taina Ahtela, vapaa toimittaja

Millaista älykästä teknologiaa työpaikaltasi löytyy?

Alla olevalla videolla Robotti ja duunari -seminaariin osallistuneet luottamushenkilöt kertovat, miten älykästä teknologiaa on otettu käyttöön heidän työpaikoillaan.

Nelivuotinen Mahdollisuuksien aika -hanke selvittää digitalisaation, globalisaation sekä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen vaikutuksia työelämään ja palkansaajien arkeen. Hankkeen ensimmäisinä teemoina viime vuonna olivat uusi aikuiskoulutus ja alustatalous. Tänä vuonna hankkeessa käsitellään tekoälyn lisäksi keikkatyöntekijöiden toimeentuloa.