Dosentti Tapio Bergholm historiakirjan julkaisutilaisuudessa Paasitornissa 27.3.2018. Kuvaaja: SAK.
Opimmeko 1980-luvun automaatiopaniikista mitään työmarkkinoilla? – Lue SAK:n uusi historiasarjan osa ja katso video
Suomen työttömyys oli aiempaa korkeampi 1970-luvun lopussa öljykriisin jälkimainingeissa. Paniikki-tunnelmia lisäsivät tietokoneet, automaatio ja robotit, jotka useiden asiantuntijoiden mukaan olivat viemässä monilta aloilta työpaikkoja. Kuulostaako tutulta?
Tutulta kuulostaa. Työmarkkinoiden haasteet 1980-luvulla muistuttivat monin tavoin tämän ajan haasteita: korkea työttömyys ja pelko, että digitalisaatio vie edetessään työpaikkoja useilta aloilta.
Johtopäätökset ja ratkaisut olivat kuitenkin dosentti, erikoistutkija Tapio Bergholmin mukaan erilaisia kolmekymmentä vuotta sitten kuin 2010-luvulla.
– Samalla, kun muita palkansaajakeskusjärjestöjä kiinnostivat enemmän palkkavaatimukset, toi SAK neuvottelupöytään työelämän laadun parantamisen. Aloitteista menestyivät parhaiten työajan lyhentäminen ja irtisanomissuojan vahvistaminen.
Nais- ja miesvaltaiset alat toteuttivat Bergholmin mukaan työnajanlyhennykset eri tavoin.
– Naisvaltaiset alat keskittyivät lyhentämään työpäiviä arjen helpottamiseksi, kun taas miesvaltaiset alat ajoivat kokonaisina päivinä annettavia ”pilkkivapaita”.
Työmarkkinatapahtumiin 1980-luvulla dosentti Tapio Bergholm palaa SAK:n historiasarjan neljännessä osassa Laatua ja Vapaa-aikaa – Tulopolitiikan aika II (SKS 2018), jonka SAK julkaisi tänään Paasitornissa pidetyssä tilaisuudessa.