Luottamus on Pohjoismaiden valttikortti
Ruotsin työmarkkinamallissa on paljon hyvää, mutta sitä ei sellaisenaan voi tuoda Suomeen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Hän osallistui keskusteluun Hanasaaren suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen seminaarissa perjantaina.
Pohjoismaisen työmarkkinaseminaarin aiheina olivat muun muassa Suomen ja Ruotsin työmarkkinoiden väliset erot ja tasa-arvoa uhkaavat rakenteet. Esillä oli myös työmarkkinoiden sitkeät myytit molemmilta puolin lahtea.
– Suomen työmarkkinoiden jähmeys on myytti. Esimerkiksi työajat ovat Euroopan joustavimpia, Eloranta sanoi.
Paneelikeskusteluun osallistui SAK:n puheenjohtajan lisäksi, EK:n Ilkka Oksala, Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n varapuheenjohtaja Therese Guovelin ja varatoimitusjohtaja Peter Jeppsson Ruotsin Svenskt näringslivistä.
Panelistit olivat kutakuinkin yksimielisiä siitä, ettei niin sanottu työmarkkinoiden Ruotsinmalli sellaisenaan sovellu kopioitavaksi toiseen maahan.
– Siinä on riskinä, että poimitaan rusinat pullasta. Tarvitaan luottamusta ja sitoutumista ja korkeaa järjestäytymisastetta niin työntekijä kuin työnantajapuolellakin, Eloranta sanoi.
Ruotsissa sovitaan asioista useammin paikallisesti kuin Suomessa.
– Miten turvataan työntekijöiden edustajien mahdollisuudet toimia, mikäli sopimista yhä enenevissä määrin siirretään työpaikkakohtaisiin neuvotteluihin, Eloranta kysyi.
Länsinaapurin järjestelmä sai kuitenkin kehuja työllisyyspolitiikan puolelta.
– Suomen ja Ruotsin välillä eroja on esimerkiksi työttömien palveluissa – Ruotsin hyväksi. Enemmän resursseja, paremmat palvelut.
Entinen ministeri ja EU-komissaari Poul Nielson Tanskasta kiteytti seminaarin avauspuheenvuorossaan maailman 12. suurimman talousalueen – Pohjoismaiden – yhteisten työmarkkinoiden parhaimmat puolet.
– Pohjoismaisten työmarkkinoiden erityispiirre on kyky kompromisseihin. Toisin kuin muualla, kompromissi toisen osapuolen kanssa ei tarkoita kasvojen menetystä. Luottamus on tässä avainsana.
Johannes Waris