Ruokalähetit osallistuivat IWBG-liiton mielenosoitukseen Lontoossa 2017. Kuva: Riitta Juntunen / SAK
Alustatyöntekijä taistelee työvuoroistaan, hoitaa itse työsuhdeturvansa ja varoo sairastumasta
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle.
SAK:n ja Työterveyslaitoksen yhteisessä hankkeessa Työterveyslaitoksen tutkija haastatteli alustan kautta työskenteleviä ruokalähettejä heidän työoloistaan. Haastatteluissa kävi ilmi, että valtaosalla läheteistä ei ole työsuhdetta eikä keikkoja tarjoava alusta katso olevansa työnantaja.
– Koska työsuhdetta ei ole, pitää työntekijän itse maksaa sosiaaliturvamaksunsa, veronsa, vakuutuksensa ja työvälineensä. Käteen jäävällä rahalla saattaa saavuttaa pääkaupunkiseudulla minimitoimeentulon, jos pitää vain yhden vapaapäivän viikossa, SAK:n tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen sanoo.
Keino ansaita rahaa oman alan työtä odotellessa
Ruokalähetit ovat usein nuoria maahanmuuttajia, jotka osaavat suomea heikosti. Lähettityö on heille keino ansaita rahaa oman alan työtä odotellessa.
Jotta lähetti saisi itselleen hyviä työvuoroja, on hänen vahdittava jatkuvasti puhelintaan ja oltava valmiudessa varaamaan vuoroja. Vuorojen jakamiseen vaikuttaa myös lähetin ”suorituskategoria”, johon hänet on määritelty muun muassa toimitusnopeuden, innostuneisuuden ja asiakasarvioiden perusteella.
Ruokalähetin työ sopii hyväkuntoisille, pyöräilystä pitäville ihmisille. Terveyden pettämiseen ei ole varaa.
– Sairastuminen on freelancer-lähetille iso taloudellinen riski, sillä sairasajan palkkaa hän ei saa, Riitta Juntunen kertoo.
Alustatyöntekijöiden turva kaipaa sääntelyä
Ruokalähettien tekemä keikkatyö on selkeä esimerkki alustatalouden mahdollistamasta uudenlaisesta työn tekemisen tavasta. Tämänhetkinen työlainsäädäntö ei kaikilta osin pysty vastaamaan työntekijöiden suojelun tarpeisiin.
– Lainsäädäntöä on tarvittaessa uudistettava siten, että alustatyötä ja alustojen kautta työtä tekevien keikkatyöntekijöiden turva paranee ja asema selkeytyy. Tämä uudistustyö pitäisi aloittaa mahdollisimman pian, Juntunen toteaa.
Alustatalousselvitysten tuloksia
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017. SAK:n tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen on ohjannut teemaa koskevaa selvitystyötä. Hänen PowerPoint-esityksensä selvitysten tuloksista löytyy alta.
Teeman puitteissa SAK suomensi Saksan julkisten ja yksityisten palvelualojen liiton Verdin pilvityövideon, joka kertoo ohjelmistosuunnittelijan arjesta verkon kautta välitettävän työn syövereissä.
Korkeakouluharjoittelija Anna Veirto laati SAK:lle katsauksen alustataloustyötä käsittelevään kansainväliseen kirjallisuuteen. Katsauksessa käydään läpi muun muassa alustatyöntekijöiden työsuhde- ja sosiaaliturvaa sekä edunvalvontaa eri maissa.
SAK:n asiantuntijat ovat myös käsitelleet alustatalouden ilmiöitä blogikirjoituksissaan.
Riitta Juntunen: Alustatyöntekijöitä, onko heitä?
Eija Harjula: Alustatyö haastaa myös ay-liikkeen
Juha Antila: Töissä kuutena päivänä viikossa – tienestit alle 300 euroa
Pekka Ristelä: Reilulle alustatyölle eurooppalaiset pelisäännöt
Tapio Bergholm: Vuodenajat pätkivät työt 1960-luvulle saakka
Riitta Juntunen: Vapautta ja hyvät tulot
Mahdollisuuksien aika -hankkeen ensimmäinen teema tänä vuonna oli aikuiskoulutus. Kaikki hankkeen materiaali on koottu kampanjasivuillemme.